Mediamurros ei ole ainoastaan printtilehtien jakelukanavan digitalisoitumista. Mediamurros on myös television jakelukanavan murrosta. IP-teknologian kautta voidaan näyttää samoja TV kanavia, ohjelmia ja sarjoja kuin antenni ja kaapeliverkossa. Netflix, Youtube ja ihmisten omat Vlogikanavat näkyvät pian joka telkkarissa suoraan kaukosäätimellä.
Testasin eilen Chromecastin, joka on täysiverinen tietokone. Se on kuin älypuhelin, joka liitetään telkkariin. Siinä on muistia (512Mt) ja langaton verkko. Kiintolevynä on Flash -muisti (4Gb). Verkkoyhteys saadaan joko Wlanilla tai Bluetoothilla AzureWave combo Wi-Fi:n kautta. Prosessorina toimii Armada 150-mini multimedia processori.
Digita ei ole enää monopoliasemassa
NettiTV tuli jo. Läppärin saa kytkettyä telkkariin. Nyt selainikkunan saa "heitettyä" TV-ruudulle ilman piuhoja. Chromecastin avulla vanhoista TV-ruuduista tulee jättimäisiä Padin, läppärin ja kännykän näyttöjä. "Secondscreen" trendi tuleekin väärinpäin. Telkkarista tulee se "secondscreen", jonne ensisijaiselta näytöltä heitetään kuva jos on tarve katsoa rauhassa isommalta ruudulta.
Jääkö antenniteknologia tarpeettomaksi?
IP-lähetys siirtää videosignaalin verkkoon. Lineaarinen TV tulee varmasti jäämään jollain tasolla pyörimään, mutta entistä enemmän individualismin lisääntyessä ihmiset vaativat videokanavilta interaktiivisuutta. MTV, Yle, Nelonen ja muut perinteiset mediat joutuvat uuteen kilpailutilanteeseen, jossa yhtäkkiä yleisö ei olekaan enää taattu. Yleisö pitää ansaita jokaiselle ohjelmalle uudestaan ja uudestaan. Kotimainen mediakenttä kohtaa kansainvälisen kilpailun.
TV-mainonta personalisoituu
Videoiden yhteydessä mainostaminen kohtaa kansainvälisen kilpailun ennemmin tai myöhemmin. Yleisö tunnetaan nimen, iän, kulutustottumusten mukaan. TV-mainonta voidaan kohdentaa yhtä hyvin kuin mikä tahansa suoramainonta. TV-markkinoinnista tulee suoramainontaa, jossa puhutellaan suoraan ihmisiä joko yksilöinä tai kotitalouksittain.
Voin yhtä hyvin nähdä Chromecastin kautta katsoessani lasten kanssa ToyStoryn mainostauolla Hotels.com:in mainoksen, jossa mainostetaan meidän perheelle hotelleja Milanosta, koska olen surffannut samalla ip-osoitteella Milanon hotelleja googlen hakukoneesta. Meille voidaan näyttää Legon brändimainoksia, koska pojat ovat Lego faneja ja heille voidaan mainostaa uusia Lego -pelejä ja Chomecast-Youtube-sarjoja.
Mediamurros kiihtyy. Perinteiset jakelukanavat muuttuvat kenen tahansa saavutettavaksi. Pelissä pärjää vain olemalla kansainvälinen ja osaamalla kansainvälisen kilpailun säännöt. Markkinoijalle tulee tarjolle entistä paremmin kohdennettavia videomainonnan paketteja. Aihetta kannattaa opiskella ja tutkia.
Frendi oli tilannut Chromecastin. Gigantissa ja Verkkokauppa.com:ssa hinta oli 35 euroa. Sen kautta voi laittaa Youtube -videot ja Google Play -musat soimaan telkkariin tai stereoihin. Vaikutti näppärältä ja päätin tilata itse vastaavan.
Asennus oli helppoa. Tulitikkuaskin kokoinen boxi HDMI töpseliin kiinni ja virtaa USB:stä. Telkkarin USB:stä tuli sopivasti virtaa joten ulkoista virtalähdettä en edes tarvitse.
Chromecast ohjelman asentamisen jälkeen sain Cromecastin langattomaan verkkoon. Kännykästä Youtube auki ja sinne ilmestyi lähetä kuva telkkariin.
Chromecast lataa itse videot joten kännykän akku kestää hyvin eikä kännykkä suotta kuumene.
Poikani (6v ja 8v) latasivat heti myös Cromecast Appin kännyyn. Annoin luvan. Nyt telkkarissa pyörii Minecraft pelaamisvideo.
Jos haluat katsoa telkkarista Youtube videoita hyvällä kuvanlaadulla niin voin suositella Chromecastia. Chromecastilla voi katsoa myös Google Play Videoita ja kuunnella Google Play musaa.
Pian varmaan TV mainoksetkin pyörivät Youtubessa, kun kuvanlaatu on osin jo parempi kuin perinteisessä telkkarissa.
Jarkko Kurvinen ja Lauri Sipilä julkaisivat Talentumin kanssa Mielipidejohtaja -kirjan. Sparrailin Jarkon kanssa torstaina Mainonnan liiton seminaarin jälkeen ja luin kirjan.
Jarkko Kurvisen ja Lauri Sipilän Mielipidejohtaja -kirja on hyvä opus, kun mietit miten voit kertoa brändin ympärille tarinoita ja tarinoilla luoda brändille sielua.
Ihmiset rakastavat tarinoita. Brändin sielua vahvistetaan kertomalla tarinoita. Tarinoita kerrottaessa pitää tarinankertojan olla uskottava ja kuten opettajakoulutuksessa opetetaan: pitää osata puhua oppijoiden kielellä.
Sisältömarkkinoija ja mielipidejohtaja tarvitsee ulkopuolista apua, ostettua mediaa, jakelukanavia, suosittelijoita
Harvoin liikkeenjohtaja, toimitusjohtaja tai asiantuntija on samaan aikaan myös loistava tarinankertoja. Usein yrityksen viestiksi ei edes riitä asiantuntijuus vaan tarvitaan joku laajempi aihe, joka otetaan brändille kampanjaan omaksi.
Kun haluat tehdä brändiäsi vahvistavaa viestintää, kannattaa pyytää apuun aiheviestinnän asiantuntija. Useimmiten aiheviestinnän asiantuntijat ovat tiimejä, jotka koostuvat medioiden fiksuista myyjistä, mediatoimiston plänneristä, kohdeyleisön kiinnostuksen kohteet tuntevista toimittajista, päätoimittajista, asiantuntijoista, viestinnän ammattilaisista ja yrityksen markkinoinnin ja viestinnän johdosta.
Tarvitsenko uskottavaa toimittajaa, kirjoittajaa tai asiantuntijaa avukseni?
Joskus brändi, toimitusjohtaja tai asiantuntija voi lainata uskottavuutta kutsumalla viestiään tukemaan jonkun tunnetun asiantuntijan.
Kirjoittaja voi olla hyvä kirjoittamaan omasta aiheestaan, mutta hänen pitää lainata uskottavuutta joltain. Toimittajat tyypillisesti lainaavat uskottavuutta pyytämällä lainauksia joiltain tunnetuilta asiantuntijoilta. Toimittaja lainaa kirjoitukseen myös uskottavuutta median brändiltä. Kun median brändi, asiantuntijan lausunto ja toimittajan viesti ovat lukijalle uskottavia, kaikkien brändi, luotettavuus ja uskottavuus kasvavat.
Brändin sielu tarvitsee ympärilleen ostettuja, suunniteltuja, viestittyjä ja mainostettuja tarinoita. Kun lukijan mielestä aihe on kiinnostava ja tarina on uskottava, hänen mielessään brändin luotettavuus vahvistuu.
Viestin julkaiseminen tietyssä mediassa saa siitä uskottavamman kuin omassa tuntemattomassa blogissa julkaistuna.
Kurvinen kehuu kirjassaan paljon omistetun median ylivoimaa. Omistettu media ei kuitenkaan aina riitä.
Sparrasimme aiheesta viestin uskottavuus Jarkko Kurvisen kanssa. Tulimme siihen johtopäätökseen, että viestin uskottavuuteen vaikuttaa jossain määrin seuraavat asiat:
- kirjoittajan uskottavuus (kirjoittaako toimittaja yrityksestä, toimittaja aiheesta jonka yhteydessä yritys mainoitaan, vai yritys yrityksestä)
- julkaisualustan uskottavuus
- julkaisualustan brändi
- julkaistaanko viesti yrityksen omassa mediassa vai tarvitseeko aihepiiri paremmin aihepiirin sopivan kohderyhmämedian
- viestin jakanut ihminen
- se miten viestiä kommentoidaan somessa
- viestin julkaisevan median uskottavuus
- miten viestin kirjoitusasu puhuttelee kohderyhmää
- lainatut muiden aiheen asiantuntijalausunnot
- vaikuttaako viesti yrityksen mainokselta, vai onko se aidosti objektiivinen
Mielipidejohtaja -kirjassa asia sanotaan näin: "Pysy kohderyhmäsi käyttämissä kanavissa."
Kohderyhmäsi käyttämiä kanavia ovat ostetut mediat, WOM (word of mouth), sosiaalisen median kautta jaetut mediat, omat mediat, orgaanisissa hauissa esille tuleminen, mutta myös seminaarit ja tapahtumat. Kun olet stagella, olet uskottavampi. Myös kirjojen kirjoittaminen lisää uskottavuuttasi aihepiirissä.
Usein oman median reach ei riitä
Kannatan omien medioiden rakentamista, mutta joukko-opillisesti ajatteleva markkinoija ymmärtää, ettei se aina riitä.
Jos joukon n. 1000 saa kiiinni omilla medioilla, mutta 999000 ei tiedä brändin omien medioiden olemassaolosta, tarvitaan ostettua mediaa.
Suomessa on 5 miljoonaa ihmistä ja ihmiset lukevat niitä medioita mitä haluavat. Vaikka työnnämme joka toisesta postilaatikosta puoleen kotitalouksista yhteensä 1.1 miljoonaa City-lehteä, niin ei se tavoita vieläkään koko väestöä. Vaikka meillä City-lehdessä on oma media, meidän pitää puhua seminaareissa, kirjoittaa blogia, olla mukana Digitalist Networkissä, laittaa tiedotteita MarMai -lehteen ja muihin medioihin. Mediaa pitää markkinoida ja siinä tarvitaan ostettua tai muilta lainattua mediaa.
Ostettua mainontaa tarvitaan. Interquestin mukaan 99% display mainonnan tehosta jää mittaamatta. Klikkaus eli interaktio on vain jäävuoren huippu. Mainos silti nähdään, mainoksella on reach. Mainoksen viesti huomataan. Mainoksella saadaan sisältömarkkinointiin reachia. Interquestin tutkimuksen mukaan kaikella mainonnalla on
brändivaikutuksia, myös taktisilla kampanjoilla. Pelkkä klikki ja aktivointi ei ole se juttu vaan myös bannerin viestillä on myös merkitystä. Jos teet sisältömarkkinointia ja nostat artikkeleitasi display mainonnalla mainoksen viesti on myös tärkeä. Jos 1% klikkaa, niin ne 99% jotka näkevät viestisi ovat myös altistettuja. Muista, että kaikella nähdyllä mainonnalla on vaikutusta. Pelkkä klikki ei kerro mitään. Kohderyhmämedioista ostetun mainonnan ja medioihin räätälöidyn sisältömarkkinointiviestin avulla brändin kategoriajohtajuus / aihejohtajuus / aihepiirijohtajuus vahvistuu ja ostokiinnostus lisääntyy.
Mielipidejohtaja tarvitee ostettua mainontaa, jotta:
- voi herättää käsiteltävän aiheen avulla kohderyhmän kiinnostuksen
- brändi voi lainata uskottavuutta valitulta kohderyhmämedialta
- ostettua mainontaa kohderyhmämedioilta räätälöitynä ostettuna tarvitaa, jotta mainoksen näkijä kokee kuuluvansa kohderyhmään
- brändi ja brändin mainoskampanja muistetaan paremmin, kun se koetaan relevantiksi ja kiinnostavaksi
Aihepiirijohtajuus / aihejohtajuus ja mielipidejohtajuus tarvitsevat monta viestin välityskanavaa
Pelkkä ostettu mainos ei usein riitä. Tarvitaan yrityksen viestintää ja PR-viestejä, joita toimittajat sitten nostavat joihinkin medioihin. Tarvitaan myös aihepiirijohtajuutta tukevaa sisältömarkkinointia. Aihepiirijohtajuutta voi luoda ostamalla sisältömarkkinointia aihepiiriä käsitteleviltä medioilta.
Ymmärrä kohderyhmäsi
Taitava yrityksen viestijä osaa katsoa asiaa viestinnän kannalta ja parhaimmillaan tuntee myös kohdemedian yleisön. Taitava viestijä osaa ostaa median edustajalta artikkeleita, jotka aidosti kiinnostavat ja puhuttelevat kohderyhmää.
On myös tilanteita, joissa sisältömarkkinointi kannattaa tehdä ostettuna.
Ryhtyisinkö mielipidejohtajan sijasta aihepiirijohtajaksi
Joskus yrityksen brändäyksessä kannattaa myös mielipiteiden sijasta ryhtyä aihepiirijohtajaksi ja puhutella valittuja kohderyhmiä heidän kielellään aiheesta uskottavasti kirjoittavissa medioissa. Mielipidejohtajuus voi olla joillekin brändeillä liian kapea-alaista. Paavi voi olla uskottava uskontoscenessä, mutta jos katolinen kirkko haluaisi alkaa myymään mooottoripyöriä, sen pitäisi kehittää sitä varten toinen brändi ja toinen keulakuvahahmo. Gant esimerkiksi lainaa Tuomas Vimmaa Cityssä pyörivässä sisältömarkkinointi, aihepiirijohtajuus- ja brändikampanjassaan.
PR-viestinnässä pyritään luomaan kiinnostavia uutisia, joita media kirjoittaa ilmaiseksi. Yhä useampi osa ihmisistä lukee medioita, joissa brändin PR-viesti ei kohtaa yleisöä ja silloin lisää asiakkaita saa ostamalla medialta aihekohtaista sisältömarkkinointia.
Mitä sitten on aihepiirijohtajuus? Aihepiirijohtajuus on yleisöä kiinnostavia laajempia aiheita. Aihepiirijohtajuutta brändille voidaan luoda kohteryhmämedioiden avulla aihepiiriä kiinnostavasti käsitellen. Asia avautuu ehkä parhaiten casen kautta.
Aihepiirijohtajuus. Case: adidas Originals
Tavoite: Vahvistaa adidas Originals:in asema urbaanin kulttuurin parissa aidolla ja kiinnostavalla tavalla.
Ratkaisu: City, Vivas ja SpinFM suunnitteli ja tuotti adidas Originalsille kolmen kuukauden mittaisen sisältömarkkinointikampanjan
- 12 laajaa juttua urbaanin kulttuurin ikoneista City.fi:ssä
- 12 radio-ohjelmaa samoista teemoista SpinFM:llä
- 12 teemaan liittyvää viraalipostausta Vivas.fi:ssä
- Laaja näkyvyys City Digital verkostossa (Reach > 1 miljoonaa ihmistä)
- Mainonta SpinFM:llä
- Aukeaman juttu City-lehdessä (Jakelu 4x 1,1 miljoonaa kotitaloutta)
- All Originals bileet Tigerissa, jossa mukana huippuDJ:t, JVG eli JareVilleGalle, maailman luokan break dancen taitajia
Oikean kohderyhmän tavoittaminen kuuluu onnistuneen digimainonnan tunnusmerkkeihin.
Tulokset kampanjalle olivat hyviä, sillä tunnetun brändin digimainonnan
tehot kasvavat, kun mainos on…
- Oikean kohderyhmän parissa
- Erottuu edukseen muiden digimainosten rinnalla
- Irrottelee sen sijaan, että olisi tylsä
- Käsittelee aihepiiriä kiinnostavasti
- On uskottavien tyyppien kirjoittama
- On uskottavassa mediassa
- On aidosti aihepiirijohtajuutta /aihejohtajuutta tukeva
Muista, että mediat tuntevat hyvin kohderyhmänsä. Osaavilta medioilta kannattaa pyytää apua brändin rakentamisessa kun haluat, että viestisi läpäisee aihepiirin uskottavasti ja brändisi tunnettuus ja ostokiinnostus kohderyhmässä paranee. Menestystä sisältömarkkinointiin ja elämääsi!
Unileverin Dove on menestyvä brändi naisten kosteusvoiteissa ja kauneustuotteissa. Dove lanseerasi autenttisten nettivideoiden avulla tuoteryhmän miehille.
Videolla:
- Dan Beltramo, Executive Vice President, Product Leadership, Nielsen (formerly CEO and Founder, Vizu)
- Rob Candelino, Vice President, Unilever Skincare discuss brand marketing, video advertising and the value of the Dove brand.
Kolahduksia:
- Tunnettuuden lisäämisessä kannattaa hyödyntää isoja tilaisuuksia, esim SuperBowlia
- Digitaalinen video ei eroa Lineaarisen TV:n videosta
- Tunnettuutta voidaan luoda helposti, mutta tunnettuus ei ole ainoa brändin mittari
- Natiivimainonnalla voidaan luoda brändille sielua ja autenttisuutta
- Brändin autenttisuutta ja aitoutta ei voi väärentää: homma lähtee liikkeelle siitä, että luot miehille oman tuotesarjan nimenomaan heitä varten lähtien liikkeelle tuotteen ainesosista, muotoilusta, pakkauksesta ja yhdistät brändisi tarinoihin.
- Brändin kehittäminen on jatkuvaa oppimista:
1) tutki missä olet 2) päätä mihin haluat mennä 3) tee toimenpiteitä, joilla pääset haluamaasi suuntaan 3) mittaa pääsitkö sinne
- Sisällön pitää olla räätälöity mediaan. Mobiiliin oma kamppis. Cityyn oma kamppis ja Hesarin mainoksen voikin unohtaa.
- Digitaalisen mainonnan mittaaminen on nopeampaa kuin perinteisten mediamainosten. Perinteiset tulevat hitaasti digitaalisen perässä, mutta pakko perinteisiäkin medioita on alkaa mittaamaan ennemmin tai myöhemmin.
- Markkinoijan vastuulla on luoda jotain, mikä aidosti puhuttelee lukijoita ja tukee brändiä.
- Digitaalisuus mahdollistaa kaiken brändiin liittyvän mittaamisen: suosittelun, keskustelun, jakamisen, brändin parissa viihtymisen, pitämisen ja jopa ostamisen mittaamisen.
- Mikään brändin mittaaminen ei ole täydellistä tiedettä. Täytyy hyväksyä, että kaikkea ei voi mitata täydellisesti eikä voi oikeasti tietää, mitä brändin parissa vietetty aika tai klikkaus saattaa tarkoittaa.
Kumpi on arvokkaampi: 1000 tykkääjää Facebookissa vai 1000 hengen meilirekkari?
1000 Facebook tykkääjän arvo:
- voit ostaa tykkääjälle mainosnäkyvyyttä, ilmaisten postausten aika on ohi. Reach on usein olematon jollet maksa näkyvyydestä.
- arvo riippuu siitä, millä olet saanut tykkääjät tykkäämään sinusta. Jos he aidosti tykkäävät, niin kohderyhmä voi olla 1 € - 10% myyntikatteen per tykkääjä arvoinen sinulle, jos taas olet erilaisin "huijauksin" saanut houkuteltua tykkääjiä vaikkapa arvontojen tms kautta eikä tykkääjä oikeasti tykkääkään brändistäsi vaan tykkäsi kilpailusta, niin arvo on lähempänä nollaa.
- Markkinoijalle se on luku, jolla voi kehuskella. Luku on kuitenkin vain työkalu ja meilirekkariin verrattavissa oleva kohderyhmä, jolle voi ostaa lähettää suoramainontaa Facebookin kautta.
- Facebookille se on luku, jolla he voivat myydä sinulle mainontaa. Eli Facebook näkee tykkääjäsi heidän omaisuutena, joille sinun kuuluu ostaa mainontaa.
- Tykkääjien sitoutuneisuus pysyy vain jos muistutat yleisöäsi säännöllisesti, muuten he unohtavat sinut
- Jos tykkääjät ovat aitoja ja olet säännöllisesti muistuttanut heitä, niin tykkääjän arvo voi olla 1 € tai jopa korkeampi, riippuen siitä miten paljon kukin tykkääjä ostaa sinulta ja jättää vuodessa keskimäärin myyntikatetta.
1000 meiliosoitteen arvo
- voit lähettää meiliosoitteiden jättäjille sähköpostia, MailChimpillä tms lähettäminen on edullista. Halvempaa silti kuin Facebook -mainonta. Myös Facebookin kautta voit mainostaa meilirekkarillesi.
- arvo riippuu siitä, millä olet saanut kerättyä meililistan. Jos olet ostanut pimeän meililistan, on listan arvo lähes nolla. Voit toki lähettää spämmiä niihin osoitteisiin, mutta se vastaa kylmiä telemarkkinointipuheluita, joita harva haluaa.
- markkinoijalle meilirekkari tarkoittaa liian usein unohtuneita jossain satunnaisessa messutilanteessa kerättyä markkinointi exceleitä joita kukaan ei muista hyödyntää
- meilirekkarit vanhenevat, ihmisten ostokiinnostus vaihtuu ja ihmiset vaihtavat työtehtäviä ja firmoja.
- meilirekkaria pitää päivittää, jotta sen arvo pysyy. Meilirekkaria pitää päivittää myös, jotta se ei joudu spämmiksi.
- jos olet kerännyt meilirekkarin itse ja siinä on kiinnostuneita ihmisiä, taatusti arvo on 1€ tai jopa korkeampi riippuen miten paljon kukin tykkääjä ostaa sinulta vuodessa keskimäärin.
Molemmat ovat siis yhtä arvokkaita. Arvo loppujenlopuksi riippuu siitä, miten osaat hyödyntää ja käyttää näitä digitaalisen suoramainonnan rekistereitä
Brändimainonnalla voit lisätä tunnettuuttasi ja ihmisten mielikuvaa brändeistäsi. Mainonnalla voit kerätä sekä Facesuoramainontarekisteriä että meilisuoramainontarekisteriä. Molempiin kannattaa lähettää säännöllisesti muistutusviestejä, niin sinut muistetaan.
Brändimainontaa ja sisältömarkkinointia tarvitaan. Voit toteuttaa sitä display mainonnalla tai sitten ostamalla display mainonnan kautta louhimallesi osayleisölle mainontaa joko laadukkailla puhuttelevilla sähköposteilla, sisältömarkkinoinnilla tai relevanteilla faceyleisöä kiinnostavilla sisällöillä. Näihin kaikkiin sitten ländäriksi joku mukava sisältömarkkinointikamppis, joka puhuttelee ja lisää brändisi arvoa. Brändin pitää näkyä ja viestiä pitää muistaa toistaa. Onneksi mediatilaa saa ostettua nykyään helposti brändeille turvallisilta medioiden saiteilta, facebookista ja meilauksia voi tehdä.
Facetykkääjien rekisteri ja meilirekisteri ovat nykyajan digitaalista suoramainontaa valitulle kohderyhmälle. Ilman säännöllistä postittelua ne ovat kuin Exceleitä pilvessä, joiden olemassaoloa kukaan ei muista.
Lisäys (kiitos Petri Järvilehdolle nostosta):
Tässä video, jossa selitetään huonojen FB tykkääjiän laatueroa aitoihin tykkääjiin tai uutiskirjeen tilaajiin:
City Digitaliin kuuluva Vivas on listattu Suomen kuumimpien startuppien joukkoon. Listalla muitakin kuumia nimiä mm. SuperCell, Jolla ja DealDash. Listauksen teki Startup100. Aikaisempi sijoitus oli sija 7.
Vivas haluaa olla yksi maailman suurimmista medioista
Vivas.fi:n näkemyksen mukaan se voi on olla jatkuvasti maailman top 100 -listalla. Monena viikkona olemme jo suosituin ja kansainvälistyminen on kovassa vauhdissa.
Eräänä päivänä puskista tuli City Digital ja hyppäsi Suomen virallisen TNS Metrixin listalle sijalle 10. (Viikko 5/2014). Digitaalisuus pirstaloittaa mutta samalla yhdistää. Digitaalisuus mahdollistaa entistä paremman viestinnän. Mediamurros mahdollistaa entistä tehokkaamman tavan tehdä ja mitata markkinointia ja mainontaa.
Erään jättimäisen suomalaisen mediatalon johtaja tuli minulle pyytämään audienssia: "Voidaanko tavata. Sun täytyy kertoa tarkemmin mulle mitä
te oikein teette. Haluan oppia.". Sanoin, että voin tavata ja voin kertoa mitä olemme tekemässä, mutta yritin vakuuttaa, että oppimassa tässä kaikki ovat. Ei kukaan ole näitä juttuja ennen tehnyt. Ei kukaan ole ennen ollut näin voimakkaassa mediamurroksessa mukana. Siksi pitää olla tuntosarvet herkkinä ja valmis kaikenlaisiin kokeiluihin.
Mediamurros on siinä pisteessä, että isoja toimialan järjestelyjä tehdään kiihtyvällä vauhdilla. Painoalan toimijat konsolidoituvat. Digitoimijat verkottuvat. Media pirstaloituu ja tulee independent -medioiden keskittymiä, jotka yhdessä ristiinmarkkinoivat ja auttavat toisiaan menestymään. Independent medioita ostetaan. Mediatalot perustavat omia verkkokauppoja ja alkavat etsiä uusia liikevaihtovirtoja.
Suomalaiset mediatalot voivat menestyä vain yhteistyöllä
Monen suomalaisen mediatalon digitaalisen puolen tärkeimpiä sisääntulolähteitä on Google ja Facebook. Näkeekö kukaan tässä mitään uhkaa? Google ja iso F ovat tärkeitä kumppaneita, mutta he myyvät bulkkia ja blindiä mediatilaa kymmenesosalla siitä, millä suomalaiset mediatalot. Ei ihme, että Facemainonta ja Googlemainonta on niin yleistä. Digimainonnassa kannattaa tehdä monessa tavassa.
Emme voi mitenkään pärjätä bulkkimediatilan myynnissä jollemme pysty luomaan medioita yhtä isolla volyymillä ja yhtä pienellä mediatilan tuotantohinnalla kuin Google ja Facebook. Mediatilaa ja kilpailua bulkkipuolella on jopa liikaakin, mutta premium puolella, sisältöbisneksessä, sisältösivustoilla laadukas mediatila on usein kortilla.
Laatubrändien brändimainontaa voi tehdä vain laatubrändeille sopivilla saiteilla. Googlen blind verkko ei siihen käyttöön laatubrändeille sovi ja Facebookissa ei (ainakaan toistaiseksi) ole kunnon paraati-brändimainontapaikkaa. Tässä on pelipaikka laadukkaille medioille. Tässä laatumedioiden pelissä mekin olemme mukana.
Laadukkaiden medioiden tulee liittoutua ja tarjota mediatilaa kimpassa myytäväksi brändeille. Suoramyynti mediatoimistojen kautta puhelu-tapaaminen-tarjouspyyntö-tarjous on perinteinen mahdollisuus, mutta uskon, että automaatio lisääntyy tällä puolella voimakkaasti. Toki tapaamisia tarvitaan, mutta monessa kohtaa kohderyhmät on helppo valita myös Adformin tapaisten mainonnanostamisjärjestelmien kautta.
Suomeen todennäköisesti syntyy Adformin lisäksi muita yksityisiä markkinapaikkoja, joiden kautta voi ostaa isommassa köntässä brändisaiteilta brändimainontaa.
2016 vuoteen mennessä 25% mediabudjeteissa on digitaalisia
Suomalaiset mediatalot voivat yhteistyöllä, ristiinmarkkinoinnilla, ristiinnostoilla, yhteisillä uutisaggregaateilla sekä yksityisillä suomi-markkinapaikoilla varmistaa, että suomimedioista on jatkossakin helppoa ostaa laadukasta brändimainontaa ja että kävijät löytävät uutisemme jatkossakin.
Yhteistyö mahdollistaa myös sen, että suomalaiset mediatalot saavat oman osansa mainoskakusta ja että median ostaminen on jatkossakin riittävän helppoa ja tehokasta. Neljännes mediakakusta on iso raha. Konsolidoituminen ja yhteistyöverkostojen tiivistyminen jatkuu tulevaisuudessa voimakkaasti.
Suomalaisten mediatalojen pärjääminen pitää suomalaista kulttuuria ja kieltä yllä ja mahdollistaa suomalaisten brändien menestymisen.
Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen tituleerasi minua kuuluisaksi siitä, että olen melkein joka päivä kehittänyt medialle uuden määritelmän. Päätin nyt sitten listata kaikki tietämäni median määritelmät. Lisäsin myös mukaan yleisiä median määritelmiä.
1. 1900-luvun määritelmän mukaan media on massaviestinnän välineet, joita silloin olivat televisio, radio ja lehdet (Oxford Dictionary) 2. Media viestinnän välineenä ja välittäjänä
Latinan kielessä medium on merkinnyt keskimmäistä ja välissä olevaa (vrt. vaatteiden koot small, medium ja large). Englannin kielessä medium on tarkoittanut 1600-luvulta alkaen "väliin tulevaa tai välittävää tahoa tai substanssia" ja 1700-luvulla puhuttiin jo sujuvasti sanomalehdistä mediumina, joka välittää tietoja vaikkapa kaukaisista maista tai parlamentista. Ihmiset eivät ole välittömästi paikalla seuraamassa puhetta tai tapahtumia, vaan seuraavat niitä välillisesti lehden kautta.
Viimeistään 1920-luvulla alettiin käyttää sanontaa "mass medium" sellaisista joukkoviestinnän välineistä kuin sanomalehdet, radio ja sittemmin myös televisiosta.
On syytä huomata, että medium on sanan yksikkömuoto ja media sen monikollinen muoto. Kun suomessa sanotaan "mediat", niin itse asiassa käytetään kaksinkertaista monikkoa. Kielitoimisto kuitenkin hyväksyy nykyään myös tällaisen kielenkäytön. 3. Viestin välityksen kanava Jossa viesti voi olla uutisia, viihdettä, opettamista, dataa, epäkaupallisia viestejä, kaupallisia viestejä, 4. Media median sisällä
Esim median alamedia, juttusarja, ohjelmasarja. Brändi voi olla oma mediansa. 5. Julkaisualusta
Mikä tahansa julkaisualusta, jolla voidaan viestiä laajalti tai rajatummin esimerkiksi pehmeälle sanomalehtipaperille painettuna, kiiltävälle paperille painettuna, television, radion, ulkomainonnan, suorapostin, puhelimen, faksin ja internetin julkaisualustat. 6. Ihminen on media
Lehtimedioilla on päätoimittaja, joka vastaa siitä, mitä viestiä ulospäin annetaan. Vastaavasti jokainen ihminen on oman elämänsä päätoimittaja ja se minkälaista viestiä ulospäin annat, on oma asiasi. 7. Ihminen voi julkaista eri kanavissa eri kohderyhmille suunnattuja viestejä
Twitterissä mun henkilökohtainen @lavas media näyttää pitkälti erilaiselta kuin Facebookissa. Tämä blogi kylläkin on melkoinen sekasikiö, menen peilin eteen pitämään tämän blogin päätoimittajalle eli itselleni puhuttelun. 8. Blogimedia
Yksittäinen blogi voi olla media. Blogilla voi olla yksi tai useampia kirjoittajia. 9. Blogiyhteisö -media
Blogit voivat muodostaa blogien yhteisön, jossa blogaaja luovat yhdessä sisältöjä ja keskustelevat blogeissaan toistensa blogauksista. 10. Mainosmedia
Rahalla ostettua tai jollain vaihdannalla saatua tilaa toisista medioista. 11. Massamedia
Media tai medioiden kokonaisuus, jonka kautta viesti voidaan välittää usealle ihmiselle kerralla. Esimerkiksi blogosfäärissä sponsoroitujen blogausten ostaminen blogiyhteisön kautta tai display-mainonnan ostaminen brokerin tai adexchangen kautta. Myös perinteiset radiotaajuuksia ja tv-signaalia hyödyntävät mediat. 12. Digitaalinen media
Sähköinen media, digitaalinen media, elektroninen media joka toimii digitaalisen eli sähköisen viestin jakelualustana ja kanavana 13. Hypermedia
Digitaalisesti koodattua rikastettua mediasisältöä. Esimerkiksi xhtml ja mikrotägättyä sisältöä jossa siis linkkien lisäksi myös semanttisia merkintöjä. 14. Multimedia
Sisältöä, jossa on hyödynnetty tekstiä, kuvaa ja videota. Melkein kaikki netti on nykyään multimediaa eli monimediaa. 15. Uusmedia
Vanhan perinteisen median ajattelua rikkova uusi media. Sisältää usein interaktiivisia osuuksia, parempaa mitattavuutta ja dynaamisuutta. 16. Uutismedia
Media, jonka brändin sielu on erikoistunut uutisten levittämiseen. 17. Printtimedia
Paperille tai taululle tulostettu tai painettuja viestisisältöjä. 18. Julkaistu media
Mikä tahansa media, joka on saatavilla julkisesti tai puolijulkisesti. 19. Tallennettu/arkistoitu media
Skanneri, usb -muistitikku, pilvipalvelu tai muu median sisältöviestien tallennukseen kykenevä sähköinen tallennusväline 20. Sosiaalinen media
Sähköinen tai fyysinen ihmisten kohtaaminen. 1800-luvulla ompeluseura, 2000-luvulla facebook, twitter, tapahtumat, kohtaamiset jne. 21. Tapahtumamedia
Festarit tai bileet voi olla media jossa on jotain tiettyä kohderyhmää. 22. Rokkikonsertti -media
Bändi voi soittaa kellarissa tai stadionilla. Stadionille saa isomman yleisön. Samalla voi myydä lisämyyntiä esim paitoja, levyjä yms. 23. Radiomedia 24. Lineaarinen tv -media 25. Roskamedia 26. Höpöhöpömedia 27. Laatumedia
Mietippä mikä on laatumedian ja höpöhöpömedian ero. Liittyiskö jotenkin brändiin ja luottamukseen. Niinpä. 28. Digimediaperhe
Monesta digitaalisesta mediasta koostuva mediaperhe. 29. Monikanavainen media
Monen median yhdessä välittämää viestiä samasta aiheesta. 30. Webbisivu -media
Yksittäinen webbisivu on oma mediansa. Siinä voi olla kaupallista tai ei-kaupallista sisältöä tai molempia. 31. Integroitu media
Monen jakelualustan yhteensovitettua viestintää esim web, video, printti, audio, livetapahtuma yhteensovitus jne.
Sisältää perinteistä sisältöä, brändäämistä, brändiä, brändättyä sisältöä, advertoriaalia, mainostamista, tarinan kerrontaa, pakkaussuunnittelua, käyttökokemuksen suunnittelua, käyttöliittymäsuunnittelua jne. 32. Cheek -media
Ihmisillä on yleisö. Ihminen voi brändätä itsestään kiinnostavan median, jolla on oma yleisö. Cheek käyttää viestintää saadakseen oman epäkaupallisen ja kaupallisen viestinsä läpi muissa medioissa ilmaiseksi tai maksullisesti. 33. Ulkomainos -media
Pihalla olevia mainoksia. Voi olla toteutettu sähköisenä, printtinä tai maalattuna. 34. Promootio media
Fyysisiä ihmisen toimittamia kohtaamisia. Ihmismediat lainaavat omaa aikaansa brändin käyttöön ja kertovat brändin viestiä.
Käytetään paljon messuilla ja erilaisissa tempauksissa kaupoissa, toreilla ja kauppakeskuksissa. 35. Mashup -media
Kooste monista medioista. Koostaa eri medioiden tärkeitä tietoja yhteen paikkaan. Usein personoitu. 36. Aggregoitu media
Kooste monista medioista. Kuten Mashup mutta enemmän otsikkotasolla. 37. Kustomoitu media
Henkilökohtaiseksi muokattu media. 38. Relevantti media
Lukijaansa tietyllä ajankohdalla kiinnostava media. Jokin asia voi olla jollekin jonain ajankohtana kiinnostava ja toisena ei kiinnostava. 39. Epärelevantti media
En tiedä onko tällaista edes. Jokainen relevantti media voi olla joskus epärelevantti jos ajankohta viestille ei ole oikea eikä kohtaa oikeaa lukijaa. 40. Näkymätön media
Media, jolla on sisältöä, mutta jota kukaan ei tiedä olevan olemassa. Media tarvitsee viestilleen markkinointia ja jakelua, muuten sitä ei tavallaan ole julkaistu. Media sisältää ajatuksen, että sen lukee joku. 41. Sähköpostimedia
Sähköpostin kautta viety viesti. Voi olla personoitu media. 42. Suoramedia
Suorapostituksena toimitettu media, esimerkiksi City -lehden 1.1M painos, joka suorapostituksena jaellaan postiluukuista valituille kohderyhmille. 43. Karttamedia
Kartta oli yksi ensimmäisistä journalismin muodoista. Siinä kartoittajat kertoivat kartan avulla tietoa maailmasta. 44. Luolamaalaus -media
Luolamaalaukset olivat tapoja jäsentää maailmaa ja dokumentoida nähtyä ja koettua. 45. Postitettu media
Yksi vanhimmista viestin välittämisen muodoista oli jo Rooman valta-aikoina postikuriirien välittämät viestit. 46. Analoginen media
Ei-digitaalinen media. Painettu, printattu, maalattu jne. 47. Kanta-asiakas media
Credit - ja Debit kortit, automaattikortit, plussakortit, bonuskortit, Ostohyvitys.fi, ovat myös nykyään medioita. Hyvinkin kohdennettuja medioita. 48. Kuratoitu media
Muista medioista läpi kahlaamalla luotu uusi mediakooste. Uutinen uutisesta tai toiseen muotoon jalostettua viestiä. 49. Opettavainen media
Media vaikuttaa käyttäytymiseen. Media opettaa. Mainokset opettavat tuntemaan brändiä paremmin. 50. Vaikuttava media
Media voi olla opettavainen ja media voi vaikuttaa. Media käyttää valtaa siinä missä johtajat ja poliitikot. Median vaikuttavuus riippuu median uskottavuudesta, luotettavuudesta ja saavutettavissa olevan kohderyhmän koosta. 51. Sensuroitu media
Mediassa ei saa puhua kaikista asioista. Seksiä ei saa myydä eikä ostaa, mutta saa uutisoida siitä, jos Davosissa seksin osto kohahduttaa. Onko kyseessä seksin mainostaminen. 52. Media on englanniksi monikko
Media on englanniksi monikko, kokonaisuus, monesta mediasta koostuva medioiden kokonaisuus. 53. Media on viestin
Viestin on viestintään käytetty väline. - Osmo A. Wiio 54. Media on väline
Väline jolla sanomia siirretään lähettäjältä vastaanottajalle. 55. Kaikki viestintä on mediaa
Johan Förnäs (1998) on todennut, että media voidaan määritellä laajasti. Laajimman määritelmän mukaan mediaa on kaikki se, mikä toimii välittäjänä ihmisten kesken, mukaanlukien jopa raha ja liikennevälineet. 56. Mediaa ei ole juuri mikään ihmisten välinen viestintä esim some ei olisi media
Suppeammin määritellen mukaan luetaan vain kulttuurinen tai symbolinen viestintä ja media tarkoittaa silloin teknisiä järjestelmiä, jotka korvaavat ihmisten välisen suoran vuorovaikutuksen. - Johan Förnäs (1998)
Förnäs kuitenkin huomauttaa, että medioituneen ja suoran viestinnän raja on hämärä, koska kasvokkainenkin viestintä tapahtuu aina materiaalisen kanavan välityksellä ääni- tai valoaaltoina. 57. Merkityksellinen media
Media on siis aktiivinen merkityksen tuottaja eikä vain passiivinen välittäjä. 58. Brändi on media
Jokainen brändi on oma mediansa. Useimpien brändien kannattaa myös rakentaa rinnakkaismedioita ja vaikuttavia medioita. Brändien kannattaa myös toimia muiden medioiden kanssa ja ostaa sieltä maksettua mediatilaa eli mainoksia. 59. Media on brändi
Jokainen media on brändi. Mitä laadukkaampi ja luotettavampi on median brändin sielu, sitä luotettavampi media on. 60. Media on solmukohta
Media on foorumi / solmukohta, jonka tehtävä on palvella omistajan missiota.
61. Media on media.
Johtopäätös: Media on media oli se mikä tahansa ylläolevista tai jokin uusi määritelmä jonka keksit. Tärkeämpää on tiedostaa, että medioilla on erilaiset
- roolit
- brändit
- kohderyhmät
- viestit
- sisällöt
- tarkoitukset
- agendat
Mediamurros on sitä, että median ja medioiden kulutuskulttuuri muuttuu. Samalla muuttuu mainonnan budjetointi. Digitaaliseen budjetoidaan enemmän.
City Digitaliin kuuluva Vivas on listattu Suomen kuumimpien startuppien joukkoon. Listalla on muitakin kuumia nimiä mm. SuperCell, Jolla ja DealDash. Listauksen teki Startup100.
Vivas on matkalla kohti ääretöntä ja sen yli
Vivas.fi:n visiona on olla Suomen #1 viihdesivusto ja jatkuvasti maailman top 100 -listalla. Monena viikkona olemme jo suosituin ja kansainvälistyminen on kovassa vauhdissa.
Digitaalisen journalismin maailmassa medioilla on laadullisen luotettavuuden lisäksi matemaattinen uskottavuus. Tyypillisin ilmentymä tälle on se, että tutkimusten mukaan erityisesti nuoret ihmiset pitävät Googlen ensimmäistä ja toista hakutulosta totuutena.
Google toimii pääsääntöisesti matemaattisella mallilla. Googlen mielestä mikä tahansa brändi on oma mediansa. Kaupallinen brändi on kuitenkin parempi silloin, kun etsitään jonkun tuotteen hintaa. Ei-kaupallinen brändi on usein taas parempi silloin, kun etsitään faktatietoa asiasta.
Tässä kaava, miten luot luotettavan median. Brändäys kannattaa, sillä ilman luotettavaa brändiä et saa noita pieniä linkkejä.
Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen. Pitää huomioida, että kunkin median kullakin journalistilla on myös oma painoarvonsa. Jos teet laadukkaita juttuja ja sinuun viitataan, saat arvostusta kuten tieteellisissä kirjoituksissa.
Journalistien on brändättävä itsensä. Samoin kunkin median. Mitä enemmän sinusta pidetään. Sitä enemmän sinusta pidetään. Loogista.
Menestystä ja pitkäjänteisyyttä luotettavuuden ja brändin rakentamiseen!