Kierrätetty Helsinki, osa 5: Henna Helander

"100 000 tyhjää toimistotilaa kielii siitä, ettei vanhoja tiloja ole osattu ottaa käyttöön."

Hanna Helander.
Hanna Helander. Kuva: Jakke Nikkarinen

Juttusarja Kierrätetty Helsinki käsittelee Helsingissä sijaitsevien vanhojen ja arvokkaiden kiinteistöjen tulevaisuutta, niiden nykyistä käyttöä sekä tiukkoja säännöksiä koskien vanhojen tilojen hyödyntämistä helsinkiläisten päättäjien, kulttuurivaikuttajien ja kaupunkiaktiivien näkökulmasta.

Juttusarjaan on haastateltu:


Henna Helander, Yliarkkitehti – Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

”Helsingissä on uudisrakentamisen suhteen hyvä tilanne. On hyviä rakennuttajia ja suunnittelijoita, ja ammattilaisten kanssa prosessit sujuvat lähes aina ongelmitta. 100 000 tyhjää toimistotilaa kielii kuitenkin siitä, ettei vanhoja tiloja ole osattu ottaa käyttöön. Vanhojen rakennusten kanssa ei usein ymmärretä niiden rajoituksia ja mahdollisuuksia: kirjastosta halutaan kunnostaa uudistunut kirjasto, eikä hahmoteta sen toimivan nykyisin paremmin muussa käytössä. Pohjana rakennustyölle pitäisi pitää myös vanhan rakennuksen arvoa ja ymmärtää, millaista kohdetta ollaan muokkaamassa. Lainsäädäntö perustuu pitkälti uudisrakentamiselle, minkä vuoksi tietoisuutta on lisättävä suuresti. Helsingin kaavoittaminen ei lopu siihen, kun kaikki paikat on täytetty rakennuksilla. Sen jälkeen alkaa uusi kierros ja täydennysrakentaminen. Korjausrakentamisen volyymi on suurempi kuin uudisrakentamisen. Vanhojen tilojen käytölle on luotava vahvempi kulttuuri ja sitä kautta raha ja resurssit on saatava uuden luomisen rinnalla myös vanhan eheyttämiseen.

Koko yhteiskunta on suuressa muutoksessa, ja eri tahot pyrkivät luomaan uusia toimintatapoja. Rakennus- ja päätösprosessit ovat suhteellisen avoimia, mutta vasta lähivuosina ollaan herätty palvelumuotoilu-ajatteluun ja ymmärretty avoimen toiminnan tärkeys. Muutoksessa tarvitaan myös yksilön ja yksityisten toimijoiden aktiivisuutta kaupungin rinnalle. Jos jollain on hyvä idea ja todellinen tarve tilalle, se voi poikia tulosta. Sosiaalinen media on usein ratkaisevassa asemassa. Esimerkiksi tyhjissä toimistotiloissa on mieletön potentiaali. On vain opittava ajattelemaan uudella tavalla ja mietittävä miten tiloja ja alueita voisi käyttää uudella tavalla. Toivon mukaan kaupallisen Pasilan ja kulttuuristaan tunnetun Suvilahden väliin jäävä Vallila suunniteltaisiin näiden kahden välimaastona, jossa pienet ja suuret toimijat sekoittuvat ympäristöön, ja luovat tahot tuovat oman mausteensa alueen profiiliin.

On mentävä kohti kokeilevampaa kaupunki- ja rakennuskulttuuria ja otettava riskejä. Vanhojen tilojen käyttöönottoa ei saa pelätä liikaa. Riskejä kannattaa tunnistaa, mutta ne eivät voi olla hankkeiden lähtökohta. Jos halutaan muutosta, on myös otettava vastuuta ja haastettava toimijoita. Suomessa totaalinen jähmettyminen on liian tavallista niin kaupungin kuin yksilön tasolla. Mikään ei ole tuhoisampaa vanhoille tiloille kuin se, että ne seisovat tyhjillään.”


Juttusarjan tuottanut Studio Skaala on toiminut vuodesta 2000 lähtien VR:n konepajalla Helsingin Vallilassa. Uuden kaavan mukaan on vaarana, että pienet luovat toimijat joutuvat lähtemään suurten tieltä. Yhteistyössä suunnittelutoimisto Måndagin kanssa Skaala haluaa herättää keskustelua siitä, miten Helsingissä tiloja voitaisiin käyttää luovasti eri tahojen välillä ja miksi on tärkeää pitää päätösprosessit avoimina.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi