
Useimmat meistä luulevat elävänsä omannäköistä elämää. Mutta kun pintaa raaputtaa, huomaa, että moni tärkeä valinta onkin tehty siksi, että “niin kuuluu tehdä”.
Opinnot, parisuhde, ura, lapset, asunto, elämäntapa – kaikki valintoja, jotka näyttävät hyvältä muiden silmissä.
Mutta tuntuuko ne oikeilta sinulle?
Muiden odotukset ohjaavat enemmän kuin myönnämme
Olemme taitavia selittämään itsellemme, että teimme päätökset itse. Mutta usein omat valinnat onkin muiden käsikirjoittamia. Vanhempien toive, yhteiskunnan malli, ystävien etenemistahti – tai vain pelko siitä, että jää jälkeen.
Kuinka moni todella pysähtyy kysymään: haluanko tätä oikeasti vai haluanko vain miellyttää muita?
FOMO ei koske vain juhlia ja matkoja – se ohjaa myös elämän suuntaviivoja ja suuria päätöksiä.
Meidät opetettiin miellyttämään, ei kuuntelemaan itseämme
Lapsena opimme, että hyväksyntää saa sillä, kun tekee oikein. Aikuisena jatkamme samaa kaavaa: etsimme työpaikan, joka kuulostaa vakuuttavalta, ja puolison, joka vaikuttaa kunnolliselta.
Mutta jos onnellisuutesi perustuu siihen, että muut nyökkäävät hyväksyvästi, elät helposti jonkun muun unelmaa.

Vapaus on pelottavaa ja siksi monet luopuvat siitä vapaaehtoisesti
On helpompaa antaa elämän kuljettaa kuin ottaa ohjat omiin käsiin. Kun tekee niin kuin muut, ei tarvitse selitellä, puolustautua tai pelätä epäonnistuvansa. Mutta sillekin on hintansa: se tunne, että vaikka kaikki näyttää hyvältä, mikään ei tunnu miltään.
Erich Fromm kirjoitti jo 40-luvulla, että ihminen pelkää vapautta, koska se pakottaa hänet ottamaan vastuun omasta onnellisuudestaan. Sama pätee nytkin: on helpompaa elää “ihan hyvää” elämää kuin kysyä, miksi se ei tunnu oikealta.
Oman äänen kuuleminen on taito, ei luonteenpiirre
Moni ajattelee, että itsensä kuunteleminen tarkoittaa suuria irtiottoja tai radikaaleja elämänmuutoksia.
Todellisuudessa se alkaa pienistä hetkistä: pysähtymisestä, hiljaisuudesta, rehellisyydestä. Teetkö asioita, joita oikeasti haluat vai asioita, joita muut odottavat sinulta?
Pieni sisäinen epämukavuus on usein merkki siitä, että elät ristiriidassa sen kanssa, kuka olet. Sen sijaan että turruttaisit sen tekemisellä, pysähdy hetkeksi ja kysy: kenen unelmaa minä elän?
Oman elämän eläminen ei tarkoita itsekkyyttä
Monelle “oman polun” valitseminen kuulostaa itsekkyydeltä. Mutta se on juuri päinvastoin, kun elät rehellisesti itsellesi, pystyt myös rakastamaan ja olemaan läsnä muille aidommin.
Vasta silloin suhteet, työ ja elämä alkavat tuntua omilta, eivät velvollisuuksilta. Kun lopetat muiden miellyttämisen ja alat kuunnella itseäsi, pääset vihdoin kiinni omaan elämääsi.
Lähde: Psychology Today