Naispaholainen

Nyrkin ja hellan väliin voi joutua myös mies.

Kävelin ensin sen ohi discossa. Se nojaili kaverinsa kanssa baaritiskiin. Pysähdyin ja peruutin. “Lähetsä tanssiin?" oli mun persoonallinen avausrepliikki", kertoo Harri kolmen vuoden takaisesta ensitapaamisesta nykyisen tyttöystävänsä kanssa.

“Yhteys välillämme toimi heti. Minut hurmasi vastapuolen avoimuus, sosiaalisuus ja kielellinen lahjakkuus – ja kauniskin se oli kaupan päälle."

Poskivalssin jälkeen Harri tyrkkäsi tytölle numeronsa ja jäi odottamaan soittoa. Seuraavana päivänä pariskunta istui leffassa ja siitä se sitten alkoi – vaaleanpunainen puolen vuoden jakso, jonka aikana pari ihastui ja rakastui, eikä riidellyt kertaakaan.

Kolmen vuoden aikana moni asia on muuttunut. 26-vuotias Harri tekee diplomityötään Teknillisessä korkeakoulussa ja tyttöystävä pakertaa gradunsa kimpussa yliopistolla. Lempiväiset jakavat kauniin, valoisan kaksion kantakaupungissa.

“Ensimmäinen lyönti tuli vatsaan. Töissä oli ollut rankka päivä. Aurinko oli porottanut koko päivän pilvettömältä taivaalta ja lämpömittari lähenteli kolmeakymppiä. Päätettiin työporukan kanssa palkita itsemme muutamalla oluella."

Perheväkivaltaan johtaneen tapahtuman alku on usein triviaali, mutta lyöjän mielestä teko on sillä hetkellä täysin oikeutettu. Monesti tappelu syntyy rahasta, lapsista tai seksistä. Harrin tapauksessa oluesta. Harrille kävi perinteiset. Ensimmäinen keppana muuttui kahdeksi, kaksi kolmeksi ja kolme kuudeksi.

“Kun sitten raahauduin keskiyön jälkeen kotiin, tyttöystävä odotti eteisessä raivoissaan ja posautti tervetuliaisiksi mua nyrkillä mahaan."

Ensimmäinen isku tuppaa kotiväkivallassa unohtumaan, eikä Harrikaan jäänyt tapahtunutta sen kummemmin miettimään. Kun miestään pienempi tyttö tinauttaa vatsaan, se ei järjettömiä satu ja kaljahuurussa vielä vähemmän. Pahoinpideltävän miehen etu onkin suurempi fyysinen koko tyttöystävään nähden. Mustelmia ei synny niin helpolla, sillä tyttöjen lyöntitekniikkakaan ei ole kehittynyt poikien tavoin koulun nurkalla nujakoidessa. Tytöt raapivat, nipistelevät ja potkivat. Tutkimusten mukaan tytöt tarttuvat harvoin kättä pidempään, mutta jos sellaista tarvitaan, he tarttuvat usein tuoppiin tai pulloon. Kotona käden ulottuville saattaa eksyä myös sateenvarjo tai tuoli.

“Naisen lyönti on täysin yhdenvertainen miehen lyönnin kanssa, vaikka mies onkin vahvempi", muistuttaa psykoterapeutti Matti Kupila, joka työssään joutuu tekemisiin parisuhdeväkivallan kanssa.

Harrin tyttöystävä ei päässyt riidasta yli. Harri oli hänen mielestään tehnyt totaalliset oharit ja tyttöystävä muisti vihotella asiasta vielä puolentoista vuodenkin jälkeen.

“Tyttöystävä vaati mua jatkuvasti tunnustamaan, kuinka ison mokan olin tehnyt. En tunnustanut, kun en ole tottunut tunnustamaan asioita, joita en koe tehneeni. Ensimmäiset puoli vuotta elimme omaa elämäämme kauniisti rinnakkain. Nyt elämme hänen johtamaansa yhteistä elämää."

Tyttöystävän nyrkki pamahtaa Harria useimmiten ylävartaloon. Parisuhteeseen kohdistetaan enemmän odotuksia, toiveita ja vaatimuksia kuin muihin ihmissuhteisiin. Siksi väkivalta kotona tuntuu erityisen loukkaavalta. Riitoja, joissa Harrin tyttöystävä on muuttunut aggressiiviseksi on takana lähes parikymmentä. Silloin tällöin Harrilla on kipeä olkapää tai rinta. Litsariaika on onneksi jo takana.

“Inhoan kasvoille lyömistä. Hyvä, ettei se tee sitä enää", Harri miettii.

Tyypillisin lyönti on omien seinien sisällä huitaisu avokämmenellä tai nyrkillä. Kotiväkivaltatilanteessa keskimäärin joka toinen lyönti aiheuttaa fyysisen vamman. Niihin apua hakee kuitenkin vain muutama prosentti. Poliisille ilmoitus tehdään alle kymmenessä prosentissa tapauksista, sillä kotiväkivallassa kynnys hakea apua on tavattoman korkea - ja miehillä vielä korkeampi. Miehen tulee ikään kuin luonnostaan olla iskunkestävämpi kuin naisen. Kuinka moni mies kehtaisi kertoa poliisiaseman päivystävälle, leveäharteiselle miespoliisille, että vaimo hakkaa? “Pistä äijä akkas kuriin" olisi tyypillinen neuvo ainakin kapakkakeskustelussa.

Suomen Ensi- ja turvakotien liiton kolmessatoista turvakodissa vierailee vuosittain noin 3 000 asiakasta, joista noin kaksi prosenttia on miehiä – noin 60 miestä vuosittain. Rikosuhripäivystykseen ottaa vuodessa yhteyttä noin 3 000 henkilöä. Heistä 25 prosenttia on miehiä.

“Kotiväkivaltatapauksissa miehillä ei ole mitään kanavaa hakea apua. Välillä tuntuu jopa siltä, ettei väkivallan uhreiksi joutuneista miehistä saisi edes puhua. Ihan kuin se olisi pois vastaavassa tilanteessa olevilta naisilta", toteaa Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Petra Kjällman.

“Yhteydenottoja tulee toisinaan myös väkivaltaisilta naisilta. Juuri äsken meiltä kysyi neuvoa nainen, joka on nyt kolme kertaa yrittänyt tappaa isänsä ja useita kertoja itsensä. Väkivaltaisille naisille on myös hyvin vähän auttamiskanavia", lisää Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Marita Ruohonen.

Parisuhdeväkivalta on yleisintä kaupungeissa sekä 18–24-vuotiaiden suhteissa, jotka ovat kestäneet enintään kaksi vuotta. Väkivalta vähenee liiton vanhetessa, joskus se jopa loppuu kokonaan, paljastaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Markku Heiskasen ja tutkija Minna Piispan tekemä Usko, toivo, hakkaus -kyselytutkimus. Kattavassa tutkimuksessa aineistona olivat naiset. Kotiväkivaltaa kohdanneita miehiä ei tunnu tutkineen vielä kukaan. Vaikka kotiväkivallan uhri onkin useimmiten nainen, kuva paistinpannua heiluttavasta naisesta lienee yleisempi kuin luullaan. Marita Ruohosen mukaan kyse ei ole yksittäisistä tapauksista vaan ilmiöstä, joka on tiukasti piilossa.

“Ovathan tytöt nykyään yleisestikin väkivaltaisempia kuin koskaan ennen. Miksei se heijastuisi myös kotiin?" hän kysyy.

Kansainvälisesti arvostettu aggression tutkija ja edesmennyt psykologian professori Kirsti Lagerspetz pohtii kirjassaan Naisten aggressio, mitä naisten väkivallantekojen määrän lisääntyminen merkitsee. Onko se kenties tasa-arvoistumisen kääntöpuoli? Olkoon turpaanveto vaimollekin sallitua, kun se on sitä miehellekin niin monessa parisuhteessa.

“Väkivalta ei ole oikeutettua ikinä!" lisää Rikosuhripäivystyksen Petra Kjällman.

Perheväkivallan uhka kasvaa sitä mukaa, kun alkoholipitoisuus kohoaa veressä. Myös väkivaltakokemukset lapsuudenkodissa lisäävät riskiä ryhtyä sanoista tekoihin. Ruohosen mukaan etenkin hyvin raakaan kotiväkivaltaan syyllistyvällä on usein väkivaltainen lapsuus. Toisaalta on syytä toivoa, että väkivaltaan voidaan kulttuuritekijöillä vaikuttaa, joten se voisi hyvissä oloissa pysyä melko vähäisenä.

“Kun mies tulee turvakotiin, tyypillisin tilanne on, että hän tuo lapset suojaan ja kertoo, että väkivaltaisella vaimolla on vakavia psyykkisiä ongelmia. Naiset ovat myös taitavia käyttämään henkistä väkivaltaa", Marita Ruohonen kuvailee.

“Se, että moni ympärivuorokautista hoitoa vaativa mielenterveyspotilas on nykyään avohoidon vuoksi kotona, heijastuu muun muassa kotiväkivaltatilanteisiin. Taustalla voi olla myös huumeiden ja lääkkeiden käyttöä", hän jatkaa.

Arviolta noin yhdeksää kymmenestä kotiväkivallan tekijästä voidaan auttaa. Monesti lyöjä tahtoo tätä itsekin. Noin joka kymmennenessä tapauksessa kotityranni pitää tekoaan täysin oikeutettuna ja auttaminen on vaikeaa, jopa turhaa.

“Tyttöystävän mielestä hänellä on oikeus purkaa stressi ja kiukku minuun ilman mitään rajoja. Rakkauden nimissä tulisi kuulemma kestää niin lyönnit kuin solvauksetkin. Elämä onkin siedettävää, kun heittäydyn äärimmäisen tyhmäksi. Olen kuin en huomaisikaan epäkunnioittavaa sävyä ja samalla luovun omista mielipiteistäni", Harri kertoo.

“Toisinaan aggressioni kasvaa niin suureksi, että tekisi mieli lyödä takaisin. Kerran vastasinkin avokämmeneen avokämmenellä. Tyttöystävä koki läpsäisyn äärimmäisen loukkaavana ja jätti minut hetkeksi rauhaan."

Toisinaan kamelin selkä katkeaa myös vaimolla, jota mies on hakannut parikymmentä vuotta. Vaimonsa nyrkin ja hellan väliin pakottaneen miehen elämän katkaisee ironisesti isku leipäveitsellä rintaan. Amerikkalaistutkimusten mukaan vaimonsa tappavan miehen viesti on usein “tee kuten minä käsken". Kun nainen tappaa miehensä, hän viestittää: “En kestä tätä enää."

Kotiväkivaltatilanteet näkee akuuteimmillaan poliisi. Sen mukaan usein ei tiedä kuka on kotona uhri, kuka tekijä. Väkivaltaan vastataan väkivallalla ja sitä seuraa väkivaltaa.

Uhrin, oli hän sitten mies tai nainen, itsetunto laskee kuin lehmänhäntä. Harrikin on huomannut alkavansa yhä useammin ja useammin uskoa hänelle syötettyä karua itsetunnon murskakieltä. Hän tilittää parisuhdeongelmiaan kavereilleen ja uhmaa näin tyttöystävän kieltoa. Suhteen väkivaltaisuudesta on vaikea puhua. Harrin ystävät ovat alkaneet huomautella hänelle apatiasta.

“Kaikki hokevat, ettei minun tarvitse sietää tätä. Hyviä naisia on maailmassa vaikka kuinka paljon ja olenhan ennenkin jättänyt naisia jo yhden litsarin takia. Elää porskutan kuitenkin suhteen alkupään lupauksilla - ajatuksella siitä, mitä meistä olisi voinut tulla. Ja onhan meillä hyviäkin päiviä, vaikkakin vain kaksi kymmenestä. Yksi päivä kahdestakymmenestä on peräti superhyvä."

“Huomaan, että osa itsestäni salaa toivoo, että tämä menisi ohi. Realistisesti en siihen kuitenkaan usko. Toisinaan jopa pelkään, että tyttöystäväni tarttuu aggressiopuuskassaan keittiöveitseen. Itse asiassa se tuntuu vain ajan kysymykseltä. Kuitenkaan en ole valmis eroon. Jos alan vatvoa ongelmiamme nyt, teen omasta elämästäni täyttä helvettiä. Välillä toivon, että tapahtuisi jotakin niin peruuttamatonta ja pysyvää, että se toinen alkaisi vihata mua ja jättäisi mut."

Työnsä puolesta Harri pääsee pian muuttamaan tyttöystävästään satojen kilometrien päähän.

“Tähän mennessä vain korkea moraalini on estänyt mua pettämästä tyttöäni, nyt tuskin enää estää. Toivottavasti pääsen salakavalasti lipumaan pois suhteestani. Sen likaista jälkipyykkiä en jaksaisi enää pestä."

Haastattelun lopuksi Harri pyytää juttuun lisättäväksi puhelinnumeron, josta tavoittaisi ihmisen, jonka kanssa parisuhdeväkivallasta voisi jutella.

“Sellaiselle olisi ollut käyttöä – ja valitettavasti saattaa olla jatkossakin", Harri lisää.

Lähteet: Teuvo Peltoniemi: Perheväkivalta ; Kirsti Lagerspetz: Naisten aggressio.

Apua!

Miehiä, jotka kokevat väkivallan ongelmaksi parisuhteessaan auttaa joko Jussi-työ (09-278 8223, 09-278 8280) tai Miessakki ry:n pitämä Lyömätön Linja (09-6126 6212). Rikosuhripäivystyksen auttava puhelin 0203-16116. Pääkaupungin turvakoti 09-4777 180.

Valkokankaan naiskusipäät

Elokuvat muokkaavat naiskuvaa ja todellisuutta.

Vaarallisen suhteen (1987) Glenn Close opetti, että nainen voi (yrittää) ottaa omansa väkivalloin.

Thelma & Louise (1991) kertoi kahden naisen tarinan, jotka päättivät näyttää miehille miesten keinoilla. Basic Instincissä (1992) Sharon Stonen esittämä viileä friidu paljastui yhden sortin tunnevammaiseksi, henkiseksi ja fyysiseksi pahoinpitelijäksi.

Vuoden 1995 Dolores Claiborne kertoo naisen väkivaltaisesta kostosta ja siitä on lohkaistu paljon siteerattu lause “Sometimes being a bitch is all a woman has to hold on to".

Ääriväkivaltaiset naissankaritkin ovat löytäneet paikkansa suurista tuotannoista. Lajityypin airut on Renny Harlin, joka pani silloisen vaimonsa Geena Davisin tekemään selvää jälkeä elokuvissa Kurkunleikkaajien Saari (1995) ja Long Kiss Goodnight (1996).

Ja parin vuoden takainen ranskalainen kohuleffa Pane mua (2000) piirsi kuvaa naisista, jotka ajattelivat haaravälillään. Naisten väkivalta on löytänyt tiensä myös kotimaiseen elokuvaan, esimerkkinä Auli Mantilan Pelon maantiede (2000).

Naistutkimuksen näkökulma väkivaltaisiin naisiin elokuvissa Martha McCaugheyn ja Neal Kingin toimittamassa kirjassa Reel Knockouts. Violent Women in the Movies, jonka voi tilata Akateemisesta Kirjakaupasta hintaan 49,45 euroa.

15 kommenttia

Pöljäpöljä...

26.6.2002 13:33

Hävettää tunnustaa: olen tehnyt samaa. Ja poikaystäväni on vielä antanut kaikki kerrat anteeksi, vaikka vihainen tavasta onkin. Olisi vähemmän morkkis, jos se olisi vetänyt lättyyn itsekin! Tasa-arvon aikakautena: kummallakaan ei ole oikeutta lyödä ketään, vaikka naiset usein katsovat heikompana osapuolena sen oikeudekseen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Homer67

27.6.2002 21:01

Ootteko noin per...een onnettomia nyhveröitä???
Ei muuta kuin psykoopaattiset muijat mäkeen ja
uutta suoleen.
Jos miehillä ei ole munaa muka tehdä jotain,
niin älkää kutsuko itseänne miehiksi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

neiti x

4.8.2002 17:17

Kuka sika on tämä sovinisti, joka leikkii naista?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Oikea Mies

23.8.2002 14:07

Hei Harri!

Oletko mies vai hiiri käyttäytyessäsi noin nynnymäisesti: valitat että hento, pieni tyttöystäväsi pahoinpitelee sinua, isoa aikuista miestä. Miten se voi olla mahdollista? Eikö järkesi sano, että voit esim. lähteä ulos talosta, kun sinulle riittää. Mutta tuskin "hiiren lyönti elefanttiin" voi tehdä kovin pahaa jälkeä. T. suomalainen Mies

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Unipuu

6.11.2002 14:58

Mitä järkeä siinä on että jos nainen lyö niin sillä ei ole mitään merkitystä loppupelissä? Jos mies sanoo jättävänsä naisensa jos hän lyö niin mies on nössö mutta jos toiste päin on asia niin se on ihan ymmärrettävää?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Crew

1.9.2004 07:21

Mulla oli kerran yks akka, tai, se oli 18 ja mä 20 sillon, nuoria kakaroita oltiin. Se oli aika kova dokaamaan ja aina sillon se sekoili kaikkee, haasto riitaa yms, yleensä vaan auko päätänsä ja sellast mut aina välillä tuli sanottua takasin, mulla ei ihan huono tuo sanavarasto ole, sillon se kävi päälle. Eipä se sillai satuttamaan pystyny, usein kerkesin napata kädestä kiinni ennenku kerkes ees osumaan mutta kerran mulla kiehahti sitten yli oikein kunnolla ja latasin sille avokkaan poskelle, senverran kovaa että lensi seinään ja tipahti perseelleen lattialle. Oppi vissiin kerrasta kun sen jälkeen ei ollu tuota ongelmaa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Tavallista

11.6.2005 18:27

Enpä ole vielä ollut yhdessäkään parisuhteessa, jossa nainen ei joskus riidellessään olisi käynyt hysteerisenä päälle. Ihmettelin asiaa kerran kaveriporukassa ja yhtä vaille kaikilla miehillä oli tismalleen vastaavia kokemuksia. Naiset näyttävät ottavan kovin helposti oikeudekseen muksia miestä jos nupissa siltä tuntuu.

Ei tuolla mitään pelotevaikutusta ole minuun ollut kun olen hiton iso ja vahva mies. Eukon kuin eukon voi napata syliin rauhoittumaan jos ei nuppi tunnu puheella tasaantuvan. Sääliksi käy hennompia kavereita.

Kerran annoin kevyen korvatillikan nykyiselle eukolleni hänelle tavanomaisen kaistapäisen lyömisen ja puremisen jälkeen. Nyt valittaa pelkäävänsä "väkivaltaista" miestään aina kun sanon jostain asiasta vahän painokkaammin. Hulluja nuo naiset.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

beatnike

22.10.2005 22:17

kyl mies voi hoitaa yhtä lailla kaikki kotityöt..

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

entinen puoliso

27.11.2005 12:27

Niin kauan on kiva varmaan viisastella kun ei ole itse kirjoituksen tilanteessa ja mikä tärkeintä ei ole lapsia.

Kun sitten onkin vastaavassa tilanteessa ja on lapsia ja puoliso käy päälle aseilla ja ilman jos ei saa tahtoaan läpi ja pieksee lapset samalla tavalla jos he eivät toteuta äidin joka oikkua tai esim. sattuvat itkemään, niin sitten kyllä hymy hyytyisi teiltäkin. Eikä lähtö olekaan niin helppo. Jos hiukankin välittää myös lapsista.

Vielä sillä lisäyksellä että lastensuojeluun voit mennä, mutta juuri mitään siellä ei kokemukseni mukaan tehdä. "Tutkitaan" kyllä, eli kysytään äidiltä että lyötkö lapsiasi johon äiti vastaa että en. Taisi olla lasten tilanteeseen apua hakenut väärää sukupuolta vai oliko se sittenkin naistensuojeluvirasto? Siltä vähän tuntui.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

jaahas...

10.3.2006 11:53

Kannattaisiko miettiä omaa naismakuaan, jos kerran jokainen, joka on eteen tullut, on ollut väkivaltainen... Älkää valitko sieltä baarista sitä kännisintä ja kovaäänisintä akkaa... Ne on aina agressiivisia ja huomionkipeitä valittajia...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

En ole katunut päätöstäni..

27.11.2006 20:33

Enpä itse kauan katsellut entistä kun hän aina riidellessä kaiken käänsi minun syyksi vaikka takuulla tiesi olevansa väärässä. Kerran katsellessa tv:tä hän sai päähänsä tentata exästäni ja väittämällä väitti, että ikävöin sitä vielä ja kun en myöntänyt niin alkoi tönimään ja huitomaan. Sillon ensimmäisen kerran olin laittamassa suhdetta poikki, mutta kun kyseinen henkilö sulkeutui fileerausveitsen kanssa kylpyhuoneeseeni (emme siis asuneet yhdessä.. onneksi) hellyin ottamaan hänet takasin. Toinen kerta olikin jo "vika tikki" ja sillonkin hän alkoi etsiä veitsiä kämpästäni, mutta olin sattumalta" laittanut ne lukkojen taakse ja lähetin sittemmin exän kotiinsa.

Lapsellisinta on tuommoinen itsetuohoisuudella uhkailu.. no.. olihan hän minua n. 5-v. nuorempi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

kokemusta on

8.7.2008 02:47

Minä olen joutunut lukuisat kerrat avovaimoni väkivallan kohteeksi näiden vuosien aikana. Fyysiset vammat on ollu mitättömiä, mutta kyllä se henkisesti satuttaa yllättävän paljon. Väkivallanpuuskat on selitetty milloin "tietyllä ajalla kuukaudesta" tai pillereiden aiheuttamalla mielialavaihtelulla. Edellisestä kerrasta on aikaa jo varmaan vuosi, mutta nuo asiat painaa alitajunnassani yhä ja ovat varmaan yksi argumentti lopettaa tämä suhde ennen pitkää kun ei tämä muutenkaan enää ole "napannut" pitkiin aikoihin. Olen ajatellut asiaa myös siltä kannalta, etten halua tuleville lapsilleni väkivaltaista äitiä.

Perinteisestä parisuhdeväkivallasta tämän erottaa mm. se, että mies ei ehkä koe samanlaista pelkoa oman terveytensä ja henkensä puolesta, kuin parisuhdeväkivallasta kärsivä nainen, johtuen siitä että yleensä mies on fyysiesti vahvempi ja tarvittaessa voi "selättää" naisen jos tilanne käy liian uhkaavaksi.

Toinen puoli asiassa on se, että mies ei käytännössä voi puolustautua parisuhdeväkivallalta. Nimittäin suomalainen yhteiskunta on semmoinen, että jos nainen lyö sata kertaa ja mies lyö kerran, on mies silti se väkivaltainen hullu. Kerran jouduin puolustautumaan naiseni hyökkäykseltä pitämällä häntä käsivarsista kiinni, ja siitä tuli hänelle mustelmia. Seuraavan riidan yhteydessä sitten uhattiin jo näyttää mustelmia appiukolleni...

Pari kertaa on käyny mielessä että annan akalle selkään jos se vielä kerrankaan lyö, mutta tekemättä se on jäänyt koska seuraukset tiedetään enkä halua vajota samalle tasolle.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Ynjevi

15.1.2009 14:36

Vittu miten nössöjä miehiä. Perhe tai parisuhde ei voi olla onnellinen jos mies ei johda perhettään. Naisille tätä tärkeintä tehtävää ei voi jättää kuin siinä tapauksessa että mies on juoppo, narkkari tai muuten vähäosainen. Saatanan taikinat, teitä pitääkin piestä kunnes opitte miesten tavoille. Ikävää että perheenne kärsivät sillä välin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

shiwan8

30.4.2013 06:30

Montakohan tappouhkausta tulee näille tutkijoille ja blogaajille päivittäin feministeiltä....riittääköhän 10 per päivä?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Tasa-arvo

14.1.2014 15:38

en lyö ihmisiä enää, ja naisia en ole hakannut. mut jos mua lyödään hivautan takaisin sukupuoleen katsomatta. lyömisen henkinen vaurio jää usein suuremmaksi kun fyysinen.

elkää lyökö toisianne.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi