Työpäivä on ohi. Tänään se kesti reilut kahdeksan tuntia työpaikalla, puoli kahdeksasta varttia vaille neljään. Tästä reilut viisi tuntia oli säntäilyä paikasta toiseen, kolmen paikan välillä ravaamista, työkaverien/tavaroiden/vierailijoiden perässä juoksemista,…

Minä olen ihan kiva. Minä olen aika älykäs. Minä olen varsin nopea. Minä olen kohtuullisen toimelias. Minä olen vähän luova. Minä olen jonkin verran tylsä. Minä olen kaukana kauniista. Minä…

Ystävyys. Luultavasti maailman paras sana. Se hakkaa rakkauden yleensä 6-0, koska ystävyys on todennäköisemmin säilyvää eikä lähden portugalilaisen webdesignerin, unkarilaisen stuertin tai punavuorelaisen mainostyypin mukaan – tai katoa, koska toinen…

En ole koskaan ymmärtänyt niitä naisia, jotka julistavat vihaavansa muiden naisten seuraa ja hengaavansa mieluummin poikaporukassa, koska muut naiset ovat niin kieroja – korostaen itse olevansa Hyvin Poikkeuksellinen Nainen. Pliis….

Totuuden hierominen vasten toisen kasvoja on harvoin nautinnollista, jos koskaan. En ole ihmisiä, jotka kokevat sadistista tyydystystä toisten ihmisten nöyryyttämisestä. Totuuden hieromisen sijasta joutuu yleensä vääntämään rautalankaa solmuille, jotka haastavat…

Ystäväni on kutsunut alkuvuotta myötätuulen ajaksi, minä taas olen taistellut vasta- ja sivutuuleen. Merellä kaltaiseni pursi olisi jo kellahtanut, mutta maalla suomalaisnainen voi puhtaalla kiukulla ja sisulla navigoida itsensä läpi…

Varsin usein Aikuinen Nainen (siis minä, ainakin ikävuosien puolesta) huomaa ajattelevansa, ettei mikään ole muuttunut teinivuosista. Olisi tarvetta Suosikin Eki-sedälle tai muulle oraakkelille, joka osaisi tulkita mystisiä ennusmerkkejä tuulen seuraavasta…

Keskustelimme taannoin duunissa siitä, mikä on ihmisen paras ikä. Saimme aikaan mielenkiintoisen keskustelun, paljon yleistyksiä, uskomattomia muistoja ja erilaisia merkityksiä. Toisten mielestä teini-iän huolettomuus on parasta (Vasta-argumentoijat muistelivat angstia, finnejä…

Väsyttää. Suljen kohta koneen, pesen hampaat ja ryömin sänkyyn. Rutistan tyynyn kainaloon ja lienen pian unessa. Kello on noin kaksi. Herään säpsähtäen. Katson kelloa. Voi ei, taas. Pyörin tovin sängyssä….

[i]"Mitä tehdään sitten, kun ei jakseta enää unelmoida?"[/i] Asiakasteinin huokaus jäi tapaamisen jälkeen vielä soimaan päähäni. Hänellä mielessä pyörivät on-offina pyörivä poikaystäväkuvio, yhä kaukaisemmalta tuntuva opiskelupaikkahaave ja riitelevät vanhemmat. Yritin…