Päätin pienestä kuumeesta (kivoja nämä minkälie hornahorkkahyttysen patit…) huolimatta polkaista hiljaisen pyörälenkin, vaikka työpäivän jälkeen muistutinkin lähinnä väsähtänyttä ameebaa. Sitä paitsi olin mutustellut mahtavan kasan Kantolan Kauraa ja karpaloita -keksejä,…

Työssäkäynti on vaarallista. Olen tässä kirjoittaessani kuunnellut Sacred Reichia, Nanne Grönvallia, Piirpaukea ja Skyforgeria. Selitykseksi sekamelskaan riittänee allergian nostama pieni kuume. Onhan kaikkea sattunut ennenkin; olen kerran jäänyt työpaikan käytävällä…

Viimeaikaisten puheideni ja kirjoitusteni perusteella olen tällä hetkellä hemmetin hapan haahka, mikä on kohtuullisen pelottava ajatus noin niin kuin kokonaismielessä. Kun moni pieni ja iso asia tökkii samanaikaisesti (esmes opiskelu…

Pitäisi kohta päästä nukkumaan, työt tosin pitäisi saada ensin valmiiksi. Onneksi ulkona on niin viileänkosteaa, ettei tarvitse kuunnella Kutoslinjan terassin puuduttavaa musiikkia tai sitkeitä bassokaikuja. Moni trendimenijä luultavasti pyörtyy kauhusta…

Tekisi mieli mennä pitkälle lenkille, toivottavasti sade ei ala uudestaan. Tukka ponnarille, risafarkut jalkaan ja sadetakki niskaan vaan! Samalla voin jatkaa viime päivien pinnallista (blogissakin aiemmin kornisti ja vittuuntuneesti käsiteltyä)…

Aivorajoitteista pohdintaa, silvuplee… Olen usein toivonut olevani ulkonäöltäni toisenlainen. Olen toivonut, että itsekurini ja geenini olisivat pinnallisessa mielessä paremmat. Että olisin erilainen kuin olen nyt. Tämä ei ole mitään vastaväite-…

Sadekelillä on hirveän kamalan mahtavaa. Sitä lähtee puoliunessa kauppaan ja unohtaa ottaa sateenvarjon mukaan, koska juuri silloin ei sada. Varttia myöhemmin jossain on avattu megahana ja kotimatka sujuu vesiputouksen alla…

Minua pidetään iloisena ja positiivisena ihmisenä, jolla on kuitenkin kummallisia päähänpinttymiä ja taipumus pohtia & murehtia asioita itsekseen sekä vajota välillä synkkiin eksistentiaalipohdintoihinsa ehdottoman yksin. Jatkuvasta pohdiskelusta huolimatta olen kuitenkin…

Plarasin vuosia sitten tylsistyneenä Tukholmassa levykaupan hyllyjä. Kysäisin vieressä seisoneelta pitkätukalta levyvinkkiä, ja hän ojensi minulle Lake of Tears -nimisen ruotsalaisorjesterin Headstones-levyn, johon tykästyin kovasti. Hiukan myöhemmin hankin tuoreemman Crimson…

Huomaan taas käyväni ylikierroksilla. Tajusin sen viimeistään siinä vaiheessa, kun kaivoin kitaran esille nurkasta ja aloin maanisesti virittää sitä. Ei siinä muuta, mutta se on totaalisen epävireessä ja mahdoton virittää…