Yhteiskunta

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on ilmastonmuutos.

Ilmastonsuojelu on työllisyyden ja teollisuuden ystävä  10

Kuvaajatieto
Kuvaajatieto

Usein kuulee sanottavan, että vihreä talous tuhoaa Suomen kilpailukyvyn, ajaa teollisuuden työpaikat pois Suomesta ja johtaa massatyöttömyyteen. Päästökauppa ei toimi, kivihiiltä palaa enemmän kuin aikoihin ja on aivan sama, mitä pieni Suomi tekee koska Kiinan, Yhdysvaltojen ja muiden suurten teollisuusmaiden päästöt ovat jo itsessään niin valtavat. Ja sitä paitsi, ilmastohan on muuttunut kaiken aikaa eikä tässä ole nyt mitään uutta tai ihmeellistä. Ainoa muutos on se, että viherväki hössöttää aikaisempaa enemmän.

Käyn tässä tekstissä läpi näitä väittämiä. Ymmärrän varsin hyvin ihmisten pelkoja, huolia ja epäluuloja. Ne eivät kuitenkaan voi olla esteenä ilmastokeskustelulle. Päinvastoin. Ilmastonmuutoksesta täytyy puhua enemmän kaikilla tasoilla. Ei ihmisiä syyllistäen vaan kestäviä vaihtoehtoja esittäen. Jos näin ei tehdä, kaikki häviävät neljästä syystä.

1. Menetämme ne taloudellisen toimeliaisuuden mahdollisuudet, joita ilmastonmuutoksen vastainen toiminta tarjoaa

2. Ilmastonmuutoksen torjunnat kustannukset ovat pienemmät kuin ilmastokatastrofin kustannukset

3. Monet ilmastonmuutoksen vastaiset toimet joudutaan tekemään joka tapauksessa, koska luonnonvarat ovat rajallisia ja maapallon väestö kasvaa jatkuvasti. Koska emme pysty rajattomasti rakentamaan lisää energiatuotantolaitoksia vastaamaan kasvavaan kysyntään, olemassa olevat tuotantolaitokset on saatava tuottamaan energiaa tehokkaammin. Ei ole järkeä laittaa rahaa vanhaan teknologiaan nyt, jos joka tapauksessa joudumme investoimaan uuteen tehokkaampaan energiateknologiaan hetken päästä.

4. Jos maapallon keskilämpötila jatkaa nousemistaan 2 asteeseen ja reilusti sen yli, on oikeastaan aika sama, mitä enää teemme. Siinä vaiheessa olemme tuhonneet elinympäristömme niin pahasti, että anteeksipyynnöt tulevilta sukupolvilta eivät enää auta.

Miksi vihreä talous on mahdollisuus?

Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, uusiutuvan energian osuutta ja energiatehokuutta kasvattaa, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää. Suomen viennistä yli 50 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. Tästä johtuen Euroopan taloustilanteen kohentaminen ja kysynnän lisääminen etenkin ympäristöteknologian saralla vauhdittaa suomalaista vientiä, joka on tällä hetkellä Kreikan jälkeen heikointa koko Euroopassa.

Sen sijaan, että vihreä talous olisi syypää talouden ja teollisuuden rakennemuutokseen, se on pikemmin kestävä ulospäästy kurimuksesta.

Otetaan tähän väliin ajatusharjoitus:

Miltä kuulostaisi ajatus, että lasketaan suomalaisten teollisuustyöntekijöiden palkkaa puolella ja säädetään työntekijöiden oikeudet samalle tasolle kuin kaikkein halvimmissa kilpailijamaissa. Yhtä typerää on vastustaa päästöjen vähennystavoitteita ja ympäristönsuojelusäätelyä sillä perusteella, että jossain halvimmissa kilpailijamaissa teollisuus saa hetkellistä kilpailuetua saastuttamalla maaperää, vesistöä ja ilmastoa. Suomi ei menesty polkemalla työntekijöiden oikeuksia ja saastuttamalla ympäristöä. Koko ajatuskin on kuvottava.

Miten kivihiilestä päästään eroon ja päästökauppa saadaan toimimaan?

On aivan totta, että päästökauppa ei toimi. Ja pitkälti tuosta syystä kivihiiltä käytetään todella paljon. Tämän tosiasian osoittaminen on tärkeää. Vielä tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miten päästökauppa saataisiin toimimaan ja miten kivihiilen käyttö voitaisiin lopettaa mahdollisimman suurelta osalta. Tässä asiassa euro on paras ohjauskeino.

Jos päästöoikeuksilla olisi minihintana 30 euroa per hiilidioksiditonni ja päästöoikeuksien määrää vähennetään pysyvästi markkinoilla, yrityksillä olisi kannustin tehdä välttämättömiä investointeja päästöjä vähentävään teknologiaan. Päästöoikeuden hinta on tällä hetkellä naurettavan pienellä tasolla, noin 5 euroa hiilidioksiditonnilta. Jos samanaikaisesti päästövähennystavoitteissa ja uusituvan energian lisäämisvelvoitteissa (vuodelle 2030) saataisiin merkittäviä edistysaskelia, koko Euroopan olisi pakko katsoa energiapolitiikkansa uudella tavalla. Tämä loisi myös kauan odotetun kasvusysäyksen euroalueelle, jossa uutta kasvua ei synny niin kauan kun kaikki harjoittavat tiukkaa budjettikuria ja säästöpolitiikkaa.

Vihreät ovat kansanedustaja Oras Tynkkysen johdolla esitelleet 10 keinoa saada kivihiilen käyttö kuriin. Erittäin suositeltavaa ratkaisukeskeistä luettavaa:

http://www.vihreat.fi/files/liitto/hiilimuistio_vihr_ekryhma2013_0.pdf

EU:n komissio teki oikeansuuntaisia mutta täysin riittämättömiä päätöksiä EU:n 2030 ilmastotavoitteista. Päästövähennystavoite on 40 prosenttia (1990-luvun tasoon verrattuna). Uusiutuvan energian lisäämisen tavoite on 27 prosenttia, kun se on ollut vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia. Energiatehokkuuden lisäämisestä ei asetettu sitovia tavoitteita.

Jotta ilmakehän lämpeneminen voitaisiin pitää alle kahden asteen ja voisimme saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteen vuoteen 2050 (80-95 prosenttia), päästöjä täytyisi pienentää vuoteen 2030 vähintään 50 prosenttia. Tästä jäädään ja pahasti. Uusiutuvan energian lisäämistavoitteen olisi pitänyt olla vähintään 45 prosenttia ja energiatehokkuuden samaa luokkaa. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisääminen ovat tehokkaimpia keinoja vähentää ilmastopäästöjä, joten olisi toivonut että näitä keinoja olisi myös käytetty aidosti.

Suomen tekemisillä ei ole mitään väliä, koska Kiina.

Jos Suomen tekemisillä ei olisi mitään väliä, voisimme lopettaa kaiken yrittämisen saman tien. Suomen tekemisellä on kuitenkin väliä, etenkin EU:n kautta. Ja Suomen kannattaa toimia ihan jo pelkästään itsekkäistä syistä, kuten olla yllä kirjoittanut. Jos yllä olevat asiat eivät vakuuttaneet, sanottakoon, että Kiina panostaa vuoteen 2020 mennessä 375 miljardia dollaria vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönottoon ja päästöjen vähentämiseen. Suomella on jo tällä hetkellä hyvät yhteistyösuhteet Kiinaan ja Kiina on suomalaisen cleantechin ykkösvientimaa. Kiinalaiset haluavat parasta osaamista ja ovat valmiita maksamaan siitä. Haluammeko ottaa kultalautaselle meille tarjotun mahdollisuuden vai emme. Minä ainakin haluan.

Ilmastohan on aina muuttunut.

Ilmasto on toki aina muuttunut, mutta ihmisen vaikutus ilmakehän hyvin nopeaan lämpenemiseen on kiistämätön fakta. Maailmassa on 95 prosentin yhteisymmärrys siitä, että ihmisen toiminta on keskeisin syy ilmaston lämpenemiseen. Jos koko tiedemaailman lähes yksimielinen käsitys asiasta ei riitä perusteeksi tehdä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mikä sitten. Hallitustenvälinen ilmastonpaneeli (IPCC) julkaisi viime syyskuussa uuden raporttinsa ilmastonmuutoksen luonnontieteellisestä perustasta. Siinä todettiin kaiken muun muassa, että ihmisen toiminta on nostanut kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä selvästi korkeammalle tasolle kuin 800 000 vuoteen.


Rahalla saa ja päästöillä pääsee  2

Sain tänään töissä tehtäväksi kirjoittaa lausunnon valtion ensi vuodelle esitetystä budjetista ja tarkalleen ottaen sen energiapolitiikkaa koskevasta osasta. Se on sellainen budjetti, jonka suuruutta on vaikea käsittää. Satoja miljoonia sinne, satoja miljoonia tuonne.

Suurimman tuskan vuodatin jo lausuntoon: käytämme kyllä hirveästi rahaa uusiutuvan energian tukemiseen, mutta samaan aikaan teemme tuen mitättömäksi antamalla erilaisia verohelpotuksia ja erikoiskohtelua fossiilisille energianmuodoille, vaikka niiden pitäisi päinvastoin maksaa kaikesta aiheuttamastaan haitasta: ilman, veden ja maan saastuttamisesta, ihmisten terveyden pilaamisesta. Nyt ne pääsevät kuin koira veräjästä.

Surkuhupaisaa kuitenkin on se, kuinka kaksinaamaisesti politiikassa joskus suhtaudutaan rahaan. Kun vaatii yhteiskunnalta rahaa syrjäytymisen estämiseen ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen, on mariseva vihervassari. Kun syytää yhteiskunnan rahaa enemmän pahoin- kuin hyvinvointia tuottavalle teollisuudelle, on ilmeisesti vastuullinen taloudenhoitaja. Näin siitäkin huolimatta, että edellisen sijoituksen tuotot olisivat aivan selvästi jälkimmäistä suuremmat.

Newsflash: ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat haitatkin maksavat ihan oikeaa rahaa.


Oy vai yO  2

Olipa aikamoiset bileet kauppiksella… tupa oli täynnä ja tunnelmat hikiset. Kyse oli siis Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen (Rake) seminaarista viime tiistaina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Ministeriön johto antoi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille kevään kunniaksi kovan paketin painavaa palautetta. Avaussanoissa mm. kuultiin, että ”nykyinen koulutustarjonta on ylimitoitettua ja koulutuspaikkojen käyttö tehotonta”. Joustavaa suhtautumista tilaisuudessa edusti se, että valmiin toimenpideohjelman sijaan esiteltiin tilannekatsaus.

Loppua kohti puhe alkoi olla jo melko suoraa. Moni AMK esimerkiksi potee hakijapulaa, ja näyttää siltä että kohta ministeriöllä alkaa joko kirves tai juustohöylä heilua. Iltapäivän aikana kuultiin kommentteja kuten…

”Välillä asia ei ole mennyt täysin jakel… tai siis aina emme ole onnistuneet viestimään, mitä tämä [profiloituminen] tarkoittaa”
”Joskus kiinteistöjen ylläpito tuntuu olevan keskeinen toimiala”
”Alueellinen vaikuttavuushan ei ole sama kuin alueellinen läsnäolo”
”Monella painoaloja ovat edelleen kaikki alat”
”Tähän tulee muutos”

…ja niin edelleen. Vaikuttaa siis siltä, että vaikka maakunnat ovat täynnä Betonia (http://www.city.fi/yhteisot/blogit/jussirauvola/109420/), ministeriöllä on käytössään riittävän järeät työkalut.

Keskusteluissa kuultiin mm. pohdintaa siitä, pitäisikö yliopistojen kiinteistöyhtiössä ajaa yhtiön etua vai yliopistojen etua. Mielenkiintoinen kysymys, varsinkin kun yliopistot ovat yhdessä kiinteistöyhtiön enemmistöomistajia. Toisaalta: mitä se kuuluu Itä-Suomen tai Tampereen yliopisto-omistajille, onko vaikkapa Oulun yliopistossa tilaongelmia. Käytännössä yliopistot alkavat siis saneerata toisiaan. Kätevää!


Zip it, fossiilit  9

Keskustelun taso on alhainen ja laskussa, puheenvuorojen sisäinen logiikka kateissa ja hirveä meteli ympärillä. Mikä se on?

SYL:n glögit aamuyöllä? Sitäkin.
Keski-iän ylittäneet järjestö-, bisnes- ja virkamiespamput keskustelevat yliopisto-opiskelusta? Nappiin.

Työurien pidentäminen on ajankohtainen poliittinen tavoite. Sen tarkoitus on turvata valtiontalouden tasapaino sittenkin, kun eläkeläisiä on paljon ja työntekijöitä vähemmän. Taustalla on joukko oletuksia, jotka… no, päätelkää itse:
- aineellinen vauraus tuo onnen
- aineellinen vauraus voi kasvaa nykymaailmassa ja sen pitää kasvaa
- talouskehitys on ennustettavissa seuraavat 30 vuotta
- ihmiset työskentelevät kuuliaisesti ja saavat merkityksen elämäänsä työstä
- ilmastonmuutos ei juurikaan vaikuta talouskehitykseen

Koska työurien pidentäminen loppupäästä vaatisi hiukan enemmän työtä varakkailta keski-ikäisiltä, siihen johtavista toimista ei ole helppoa päästä sopuun. Sen sijaan nuorilta ja opiskelijoilta ei kysytä, joten heitä voi piiskata miten vain.

Olen kuullut kaikenlaisista piiskaussuunnitelmista yliopisto-opiskelijoita kohtaan. Niille ovat tavallisesti yhteisiä nimittäjiä
- väärät pohjatiedot
- tehottomuus
- takertuminen yksityiskohtiin
- voimakas ideologinen lataus
- tuhoisat sivuvaikutukset.

Täytyy myöntää, että välillä vähän kyllästyttää. Mutta kun ”vaihtoehtoja ei ole”, on pakko yrittää tehdä jotain. Tässä pari yritystä:
http://www.syl.fi/asiakirjat/091207_tyokalupakki/view?cf=news
http://www.syl.fi/opiskelukyky/

Lopuksi kirje joulupukille:

- Opiskelijoiden suurin ongelma on pään hajoaminen ja toiseksi suurin kropan hajoaminen, joten toivon opiskelijoille joululahjaksi (edes) työrauhaa ensi vuodelle.

- Ranskan poikkeuskuuma kesä 2000-luvun alussa, joka tappoi kymmeniätuhansia ja aiheutti miljoonatappiot, on 2040 tavallinen ja 2060 tavallista viileämpi. Joten toivon meille kaikille 70-luvulla tai sen jälkeen syntyneille lahjaksi hyvää neuvottelutulosta Kööpenhaminasta.