Jotain rotia sentään!

  • Mikko Salasuo

Keskiviikkona peruspalveluministeri Paula Risikko pölähti puoli yhdeksän uutisiin kommentoimaan alkoholimainontaa. Sävellaji tuli täysin puskista. Toisin kuin valtiosihteeri Rantahalvarin vetämä alkoholin mielikuvamainontaa pohtinut työryhmä, lupaa Risikko esittää kiristyksiä mainontaan jo tämän syksyn aikana. Niille joille Rantahalvarin työryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikan julkinen raiskausyritys on vieras, kannattaa lukea muuta aiempi avautumiseni tässä blogissa http://www.city.fi/yhteisot/blogit/mikkosalasuo/111598/ ja http://www.city.fi/yhteisot/blogit/mikkosalasuo/111720/

Mutta itse asiaan. Paula Risikon yllättävää linjamuutosta voidaan pitää jonkinlaisena kansalaisyhteiskunnan perusarvojen voittona. Useat virkamiehet, tutkijat, asiantuntijat, kansalaisjärjestöt, kansalaisadressit ja media torpedoivat Rantahalvarin työryhmän ehdotukset. Niiden takana ei lopulta seissyt kuin sellaisia tahoja, joille mielikuvamainonta on iso bisnes. Ja niiden takana – näin olen antanut itselleni kertoa - joukko ruiskukkien poliittista eliittiä. Lopulta ministerinkin oli pakko taipua.

Koko jutun juju oli melko simppeli. Markkinaliberalistiset voimat halusivat säilyttää alkoholin mielikuvamainonnan ja lisätä valistusta. Mutta tässä piili miina. Nämä kaksi eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Alkoholivalistuksen pitkän aikavälin tavoite tulee olla kulttuurinen muutos, joka Habermasia mukaille muuttaa alkoholin paikkaa kansakunnan tietovarannossa. Tämän muutoksen aikaan saaminen voi viedä 10–20 vuotta. Kun tavoitteena on aikaansaada kulttuurista muutosta, tulee pyrkiä vaikuttamaan erilaisiin viesteihin ja signaaleihin joita maamme on alkoholista vääränään. Valistuksen kohteena on siis kulttuurinen taso, puhetavat, kirjoitukset, sanat, kuvat ja monet muut pienet asiat, joihin emme tietoisesti edes kiinnitä huomiota. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös mainontaa ja markkinointia, jolla päinvastoin pyritään lisäämään ja vahvistamaan alkoholin paikkaa osana suomalaista kulttuuria.

Melkoinen kiemura, mutta loppu hyvin – edes jotain hyvin. Ikävä kyllä nykyinen markkinaliberalismi tulee jatkamaan pyrkimyksiä ujuttautua syvälle poliittiseen päätöksentekoon. Siis aina niin pitkälle, että ihmisten hyvinvointi ja terveys murskautuvat bisneksen jalkoihin myös hyvinvointipalveluiksi joskus kuvittelemissamme instituutiossa.

Kirjoitettaessa soi Working on a Dream

1 kommentti

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi