Kannabiksen uusi ongelmakuva

  • Mikko Salasuo

Kannabiksen yhteiskunnallisessa paikassa on tapahtunut viime vuosina isoja käänteitä. Kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet nuorten aikuisten keskuudessa. Erityisesti 25–34-vuotiaat ovat pössytelleet useammin kuin yksikään aiempi ikäpolvi. 36 prosenttia mainitusta porukasta on joskus kokeillut kannabista – painotan muotoilua: joskus kokeillut. Nuoremmissa ikäryhmissä kasvu on ollut hitaampaa, mutta myös siellä kokeilu ja käyttö ovat hieman yleistyneet.

Toinen iso muutos liittyy siirtymisessä hasiksesta kotona kasvatettuun marihuanaan. Artikkelissa ”Kukkaa pukkaa” Pekka Hakkarainen ja kumppanit lausuvat seuraavaa:

”Samanaikaisesti kotimaisen tuotannon ja pienviljelyn lisääntymisen kanssa kannabiksen lääkinnällinen käyttö on saanut kasvavaa huomiota julkisuudessa. Yhdessä nämä kaksi ilmiötä ovat saaneet aikaan kenties merkittävimmän muutoksen, joka kannabiskysymyksessä ja sen yhteiskunnallisessa määrittelyssä on tapahtunut sitten 1960-luvun.”

Muutoksia voi tarkastella useammasta näkökulmasta – niin positiivisesta kuin negatiivisesta – mutta tässä fokuksessa ovat tietyt ongelmat. Molemmat edellä mainitut siirtymät vaikuttavat käyttäjäkuntaan. Kokeilijoiksi ja käyttäjiksi rekrytoituu isojen muutosten kautta hieman aiemmasta poikkeavaa joukkoa – siis samankaltainen perusprofiili säilyy, mutta myös uudenlaisia ihmisryhmiä tulee mukaan.

Kotikasvatuksen yleistymisen myötä kannabis on löytänyt tiensä jo muutoinkin erilaisten ongelmien kanssa painivien nuorten (alle 18-vuotiaat) elämään. Tästä raportoi viimeksi tänään ”Mediuutiset”. Vastaavia juttuja on kantautunut korviin muiltakin tahoilta kasvavassa määrin. Kannabis on siis tullut osaksi alkoholi- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten päihdepalettia.

Ongelmanäkökulmasta tarkasteltuna kyse ei ole suurista massoista, mutta laadullisesti erittäin vakavasti otettavasta huolesta. Kuten ”Mediuutisissa” todetaan, ei kannabis ole nuorilla korvannut alkoholia, vaan on lisä jo aiemman päihdeongelman vyyhdessä. Näin moniongelmaisten nuorten ongelmat ovat vieläkin vaikeampia ratkoa.

Uudenlaisen haasteen kehitys aiheuttaa esimerkiksi nuorisoasemille, joissa hoidettavana onkin niin alkoholi- ja mielenterveys- kuin kannabisongelmasta kärsiviä nuoria. Toinen sekundaarisempi haitta on ongelmaisten nuorten vanhempien lisähuoli, kun mukaan kuvaan astuu huumemörkö. Mörön pelko vetää edelleen nykypäivänä useat rationaalisetkin ihmiset lopullisesti kumiletkuiksi: ”nyt vielä huumeitakin”. Se ei muuten ole mikään leikin asia, kun vanhempi alkaa menettää viimeisenkin toivon.

Kannabiksen kietoutuminen elimelliseksi osaksi moniongelmaisten nuorten arkea vaikuttaa olevan vakavin ongelma, joka viimeaikaisista muutoksista on seurannut. Näiltä osin täytyy painottaa ennen muuta kaverien vastuuta. Mikäli joku lähipiirissänne kärsii mielenterveys- tai alkoholiongelmista tai molemmista, niin älkää nyt helvetissä antako viljelmästänne heille enempää ongelmia. Se mikä useimmille on harmitonta huvittelua, on joillekin entisestään painoa kivirekeen. Kyllä teidän kotikasvattajienkin pitää tuntea vastuunne!

PS. Ei nyt oikein irronnut tällä viikolla, vaikka aihe on pirun tärkeä. Jotenkin kovin kankeaa ja tahmeaa tekstiä, idea kuitenkin auennee. (Lähti äsken kuukausien työn jälkeen kirja taittoon, joten aivo taisi ottaa ennakkolähdön viikonloppuun).

Jotta maailma palaisi itseni kohdalla pikaisesti radalleen, kuuntelen ja suositan Steve Earlen priimalaatuista 4 biisin pätkää Hangelosta Hollannista. On muuten ihan poskettoman hyvä (oikea yläkulma – suositukset ja klik).

Kirjoitettaessa soi Steve Earle - Live in Hangelo

7 kommenttia

Anonyymi

4.12.2011 10:23

On ne nuo päihdyttävät aineet muuttaneet muotoaan sitten oman teini-iän. Itse aloitin kokeilut 15-vuotiaana jollain ällömakealla kirsikkaviinillä. Nyt erään tuttavani äiti oli löytänyt 18-vuotiaalta tyttäreltään Subutexia. Ja tytär tuntuu olevan kiinnostunut myös Kannabiksesta. Subutexiakin ilmeisesti saa melko helposti katukaupasta tänä päivänä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin