Lopetetaan ylioppilaskirjoitukset!

  • Jussi Rauvola

Pääsykokeita on noussut puolustamaan puoli Suomea, sellaisiakin tahoja, jotka tavallisesti eivät koulutuspolitiikasta piittaa.

Alan slangilla ”Hallinto-kopon” eli koulutuspolitiikan kuivimpien osa-alueiden hämmästyttävä suosio on johtanut siihen, että toisen asteen ja korkea-asteen koulutusten nivelvaiheeseen on mahdollista kehittää aidosti innovatiivisia ratkaisuja.

Lakkautetaan siis ylioppilaskirjoitukset!

Jos niitä ei saa käyttää korkeakoulutuksen valinnoissa, niin mitä niillä enää tehdään? Turhaa aikaa, vaivaa, hikeä ja kyyneleitä. Eiväthän ne edes ole kaikille samat, kun eri vuosina on eri kokeet ja sensoritkin ovat ihmisiä – täysin eri asia kuin yliopistojen pääsykokeissa, eikö niin?

Valintakokeiden räjähdysmäinen lisääntyminen avaisi hanat myös valmennuskurssien puolella, mutta ei se mitään, innovatiivinen ratkaisu on jo keksitty: Valmennuskurssit siirrettäisiin opetusministeriön alaisuuteen ja niistä tehtäisiin osa julkista koulutusjärjestelmää. Turha dynaamisuus ja kysyntälähtöisyys pois, valmennuskurssit joka alalle!

Eikä siinä vielä kaikki! Kehityksen kärjessä tai jopa sen edellä kulkee SDP, joka on fuusioinut mannereurooppalaista ”Kaikki pääsevät sisään mutta sitten karsitaan” -systeemiä peruskoulun nollaluokkaan ja ammattikoulun ammattistarttiin:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Urpilainen+antaisi+nuorten+testata+yliopisto-opintoja/1135256001157

Tästä aukeaa aivan uusia uria. Pyydänkin nyt apua teiltä, hyvät lukijat: visioikaa maailma ilman ylioppilaskirjoituksia - antaa mennä!

Kirjoitettaessa soi Jackson Five: Can You Feel It

4 kommenttia

Anonyymi

13.5.2010 13:25

Lähtökohtaisesti en oikein ymmärrä, että kun edelliset sukupolvet ovat suorittaneet ja yo-kirjoitukset ja pääsykokeet (ja oli jonkinasteinen ponnistus, mutta ihan hyvä vaihe viimeistään oppia tekemään työtä) miksi vaatimustasoa pitäisi alentaa? Mikä niissä kirjoituksissa ja kokeissa on nyt niin haastavaa?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

14.5.2010 08:30

Ylioppilaskirjoituksissa on se hyvä puoli, että ne ovat koululaisten ainoa yhteismitallinen koe. Opettajan antamat hyvien perheiden lasten naamabonukset tai henkilökohtaiset kaunat eivät pääse vaikuttamaan lopputulokseen. Tämän takia niistä luopuminen olisi typerää ja johtaisi ainoastaan arvosanojen inflaatioon.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

14.5.2010 13:57

Yhdyn tähän... ja tahon vielä lisätä

Tosiaan on niin, että YO-kirjoitusten funktio on nimenomaan valvoa, että valtion vaatima sivitystaso on lukioden yksilöllisistä opetustyyleistä riippumatta täytetty.

Toiseksi tahdon huomatuttaa, niinkuin professorini huomautti kun lukiolaipojan tyyliin menin hermostuksissani kysymään arvosteluistani.

"Nuori mies, tämä ei ole lukio, tämä on yliopisto"

Voisimme kai sanoa siis, että lukio ja yliopisto ovat kaksi täysin eri asiaa. YO-kirjoitukset täyttävät osansa ei enempää sivitystason valvomisessa ja , yliopistot ovat niille joille jää oppimisen maku vielä suuhun lukio jälkeenkin.

Ainoa mitä kriitisellä silmällä kommentoisin blogissasi on pienimuotoinen hysterianpoikanen, jos ei näin niin sitten tapahtuu tälläinen ääripää, anna mennä!
Vaarana on se, että ei tarkastella enää informatiivisesti itse tilannetta.

Kolmantena aspektina diskuteeraan vielä taas sen, että lukio (JA SEN JÄLKEINEN AIKA) on aika milloin jotkut kokeilevat eri asioita elämässään ja sitten tasapainoittuvat ja päättävät minne menevät. Toiset tietävät välittömästi minne ovat menossa ja valmistautuvat tilanteen mukaan. Kolmas ryhmä ehkä haluaa

Tuon tässä esille sen, että kaikista näistä ryhmistä päätyy ihmsiä yliopistoon ja he ovat ne joille yliopisto tulee kaikkein eniten antamaan.

Se, että laitamme lukion loppuun giljotiinin joka leikkaa pois ne joilla saattaa olla muuta meneillään, sulkee ulkopuolelle elementin jolla on vielä yhtä paljon tarjottavaa kuin kaikilla muillakin.

Tapahtuu myös yliopisto-fuksiston homogensoiminen, eli kaikki fuksit ovat samaa luonnetyyppiä. Demokraattisen vapaan yliopiston henki juontuu eri luonteiden kirjosta.

Viimeisenä' tuon vielä amerikan esimerkin missä YO-kirjoitusten avulla juuri yliopistoihin haetaan. Tämä on nimenomaan johtanut siihen, että nuorille asetaan kohtuuttoman suuria paineita hyvin suuressa iässä. Ei heitä ylenmäärin paappoakkaan pidä mutta kaikella on rajansa.

Amerikassa nuoret jotka eivät suomessa saa edes ostettua kaljaa murehtivat päivin öin miten valmistautua horisontissa väijyviin SAT-kokeisiin. Jos he pärjäävät he pääsevät hyvään yliopistoon, jos eivät niin "tough luck... You a loser Billy boy and you'll always will be"
Tästä ei syyttä synkästi vitsailla, että se on heidän elämänsä tärkein koe.

Suomen vahvuus tällä hetkellä on nimenomaan se, että ihmiset pystyvät omien kunniahimojensa ja kykyjensä mukaan kouluttamaan itseään tasapainoiseen tahtiin. Heidän tulevaisuutensa ja unelmansa eivät vielä riipu sellaisella vaakalaudalla missä yksi virhe väärään aikaan vie heidät tuhoon.

Ja ystävä ihmiset tekevät virheitä...

Amerikan tyyliin päätän tämän, "If it ain't broken don't fix it"

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

16.5.2010 18:01

Komannen asteen koulutukseen pyrkimisessä YO-tutkinnon ongelma on sen suppeus. Yksittäinen kirjoittaja ei varsinkaan ainereaalisysteemissä käytännössä kirjoita kuin pienen osan aineista, joita on lukenut. Kun sitten vaikkapa fysiikkaa opiskelemaan katsotaan fysiikan arvosanaa, niin se aine on vähän pakko kirjoittaa. Jos ei lukiossa fysiikka innostanut, mutta myöhemmin kyllä, on edessä fysiikan opiskelua iltalukiossa ja YO-kirjoitukset. Ei sinänsä mahdottoman paha rasti, jos oikeasti haluaa opiskelemaan.

Erilainen vaihtoehto YO-kirjoitusten huomioonottamiseen pyrkimisessä olisi, että ne katsotaan yleissivistäviksi, eli että kaikkiin opintoihin katsottaisi YO-kirjoitusten arvosanoja samalla tavalla. Esim seuraavasti: YO-kirjoituksissa olisi pakko kirjoittaa äidinkieli, jokin kieli, matemaattis-luonnontieteellinen aine, humanistinen aine ja taide-taitoaine. Kunkin kategorian paras otettaisiin mukaan pyrkimisissä, tai että huonoin kategoria jätettäisiin huomiotta. Näin yleissivistävyys tulisi ihan konkreettisesti esille. Sitten kunkin alan erikoisosaamista mitattaisiin itse pääsykokeilla.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi