Peruskehitystä

  • Touko Aalto
Kuva on otettu Keski-Afrikan tasavallassa.  hdptcar / Flickr.com
Kuva on otettu Keski-Afrikan tasavallassa. hdptcar / Flickr.com

Perussuomalaiset ovat esitelleet oman vaihtoehtonsa suomalaisen kehitysyhteistyön rahoittamiseksi. Tällä kertaa vaihtoehtoa oli myös pohdittu. Aikaisempi linja on ollut mm. useiden perussuomalaisten kansanedustajien allekirjoittamassa Nuivassa vaalimanifestissa se, että nykymuotoinen valtion budjetista maksettava kehitysapu on lakkautettava kokonaan.

Lyhykäisyydessään perusmallissa on kyse seuraavasta:

1. Ulkoministeriön alle luodaan kehitysapurahasto
2. Valtio tukee rahastoa 250 miljoonalla eurolla
3. Valtio tekee yksittäisten ihmisten lahjoituksista verovähennyskelpoisia 200 euroon asti.
4. Kehitysyhteistyötä tukevat yritykset saavat käyttää rahastotunnusta

Uuden rahastomallin kantavana ajatuksena on se, että vastuun kehitysavun rahoittamisesta ottavat ensisijaisesti yksittäiset kansalaiset, ei Suomen valtio. Valtion maksuosuutta kehitysyhteistyöstä vähennetään reilulla kädellä ja vastuupallo heitetään yksittäisten ihmisten hyväntekeväisyyden ja vapaaehtoisuuden suuntaan.

Perussuomalaisten omien laskelmien mukaan verovähennyksen hintalappu olisi noin 250 miljoonaa euroa. Tietenkin sillä oletuksella, että tähän vapaaehtoiseen verovähennystäkyyn lähdettäisiin täysimääräisesti mukaan.

Suomi käyttää julkiseen kehitysyhteistyöhön tänä vuonna yhteensä 1 102,6 miljoonaa euroa (202 euroa per asukas), josta varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 879,4 (161 euroa per asukas) miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset ehdottavat siis 602, 6 miljoonan euron leikkausta julkiseen kehitysyhteistyöhön.

Mitä tämä tarkoittaisi Suomen kehitysyhteistyölle?

Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti. Perussuomalaiset sanovat piut paut tälle tavoitteelle.

Jos kyseinen rahastomalli olisi käytössä, olisin yllättynyt, jos Perussuomalaiset eivät esittäisi tuota itse ehdottamaansa valtion 250 miljoonan euron tukisummaa ensimmäiseksi säästökohteeksi tulevissa budjettineuvotteluissa. Eli tavoitteena lienee Nuivan vaalimanifestin esitys nykymuotoisen valtion budjetista maksettavan kehitysavun lakkauttamisesta kokonaan. Nyt keinona on vain tehdä ensin reilu määrärahojen kertaleikkaus ja sen jälkeen näivettää valtion maksama kehitysapu kokonaan pois.

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen on ollut Perussuomalaisten lempilapsi jo pitkään. Vaikka Timo Soinin mukaan persut eivät petä, ovat perussuomalaiset edistämässä sitä, että Suomi pettäisi lupauksensa ja sitoumuksensa maailman kaikkein köyhimmille ihmisille.

Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden ohella myös Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen, jonka mukaan jäsenmaiden tulee saavuttaa kehitysrahoituksessa 0,7 prosentin taso bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.

Perussuomalaiset vastaavat tähän kritiikkiin niin, että rahastomallilla pyritään säilyttämään Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan. Oletus perustuu siihen, että jos 4,2 miljoonaa suomalaista veronmaksajaa haluaa vapaaehtoisesti tukea kehitysapurahastoa verovapaalla 200 euron tukisummalla, kehitysapurahastoon kertyisi vuosittain 840 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään valtion tukiosuus 250 miljoonaa euroa, päästäisiin suurin piirtein nykyisen määrärahatasoon. Malli perustuu siis oletukselle.

Voi miettiä, kuinka haastavaa on kerätä 840 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön, jos esim. Lastensairaalalle ei ole saatu kasaan 30 miljoonaa euroa valtavasta kampanjasta huolimatta.

Valtion tarjoama veroporkkana on tervetullut, nykyisen valtion budjetista maksettavan kehitysyhteistyön päälle. Monet kansalaisjärjestöt ovat pitäneet tätä ajatusta esillä jo pitkään.

Kokonaisuudessaan Perussuomalaisten kehitysrahastomallin ongelmana on:

1. Kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus ovat vaikuttavan ja tuloksellinen yhteistyön perusta. Jos kehitysyhteistyön määrärahat perustuvat oletukselle mahdollisesti kertyvistä tuloista, on käytännössä mahdotonta suunnitella minkään hankkeen rahoitusta yhtä budjettivuotta pidemmälle. Kehitysyhteistyöhankkeista muodostuisi lyhyitä kehitysyhteistyöprojekteja, joiden jatkuvuudesta ei olisi mitään varmuutta.

Perussuomalaisissa tunnistetaan kyllä tämä ongelma ja ratkaisuksi esitetään sitä, että avustusjärjestöjen ja muiden tuensaajien tulee kyetä varautumaan rahastosta myönnettävien tukisummien heilahteluihin riittävän ajoissa. Tukea olisi tarkoitus myöntää vähintään vuoden viiveellä, kun on tiedossa, kuinka paljon kyseiseltä vuodelta on kertynyt jaettavaa. Mutta koska rahastovarat saattavat vaihdella rajustikin, on pitkäjänteisen, vaikuttavan ja tuloksellisen kehitysyhteistyön jatkuvuus vuosittain vaakalaudalla.

2. Erityinen epäloogisuuden helmi löytyy Perussuomalaisten vaatimuksesta luopua EU:n kehitysyhteistyöbudjetin rahoituksesta. Kehitysyhteistyö on osa EU:n budjettia ja Suomi osallistuu siihen omalla jäsenmaksuosuudellaan. Emme voi päättää, mihin kohteisiin haluamme kohdistaa omaa maksuosuuttamme ja mihin emme. Tähän voi tietenkin vaikuttaa EU:n päätöksenteossa, mutta kun olemme maksaneet jäsenmaksuosuutemme, se pitää sisällään myös EU:n tasolla päätetyn osuuden kehitysyhteistyöhön. Perussuomalaiset vaativat myös leikkauksia Suomen Euroopan kehitysrahastolle maksamiin tukiin. Perussuomalaisille tiedoksi, EKR-sopimukset kestävät seitsemän vuotta kerrallaan. Epäloogisuutta suurempi asia on se, että Perussuomalaiset käytännössä esittävät EU:n maksaman kehitysavun lakkauttamista. Kun otetaan huomioon, että yli puolet kaikesta kehitysavusta on peräisin EU:lta ja sen jäsenmaista, kyse on erittäin suuresta linjauksesta.

Perussuomalaisten näkemys kehitysyhteistyöstä

Perussuomalaiset näkevät kehitysavun valtion tehtävien uloimpana kerrostumana, joka rakentuu pitkälti maailmanparannustehtävistä. Perussuomalaiset näkevät myös, että kehitysyhteistyötä maksavalle yhteiskunnalle tuosta tuesta ei ole merkittävää hyötyä.

Anteeksi nyt vain, mutta kehitysyhteistyö ja kehitysapu ovat osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Äärimmäinen köyhyys, sodat ja konfliktit sekä esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttavat katastrofit johtavat valtaviin pakolaisvirtoihin. Jos Perussuomalaiset haluavat vähemmän maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta, luulisi heidän vaativan vähintään nykyisen kehitysavun tuplaamista, jotta ihmisiä voisi auttaa enemmän heidän kotimaissaan.

Perussuomalaiset haluavat, että kehitysapua on pystyttävä arvioimaan samalla tavalla kuin valtion muitakin menoja. Jos Perussuomalaiset tutustuvat kehitysyhteistyön määrärahojen kehitykseen, he huomaavat, että esimerkiksi kevään 2014 kehysriihessä hallitus leikkasi kehitysyhteistyön määrärahoja reilulla 50-100 miljoonalla vuosittain 2015-2018.

Myös Perussuomalaisten on hyvä muistaa, että kun kaikki maailman valtiot tekevät osansa, voimme saavuttaa merkittäviä tuloksia. Vuonna 1990 äärimmäisen köyhiä oli 40 prosenttia maailman ihmisistä. Vuonna 2010 heitä oli enää 20 prosenttia vaikka maailman väestö on kasvanut merkittävästi. Jos yhä useampi valtio alkaa vetäytyä kansainvälisistä sopimuksista ja sitoumuksista, koko kansainväliseltä yhteistyöltä häviää pohja. Sen vuoksi myös Suomen teoilla ja päätöksillä on vaikutus maailman köyhimpien ja suurimmassa hädässä olevien ihmisten arkeen nyt ja tulevaisuudessa. Emme ole pelastamassa maailmaa yksin vaan yhdessä.

Kirjoitettaessa soi Vellamo Tyylillä, Joosu J, Gettomasa & Ruuben

11 kommenttia

shiwan8

12.9.2014 09:25

Afrikan kehitysrahat voidaan suosiolla sijoittaa muualle. Paikalliset, niillä alueilla joille raha muodosssa tai toisessa suunnataan, myyvät työkalut ja talouskoneet ja/tai odottavat muiden maksavan heille palkkaa siitä, että he viljelevät omaa maataan saadakseen yhteisölleen ravintoa. Jos edellinen skenaario ei toteudu, rahat/välineet/ravinto menee paikallisten sotalordien sotilaille, ei niille kansalaisille joiden pitäisi sitä apua saada. Tästä johtuen käytännössä 100% sille alueelle sijoitetusta avusta menee joko hukkaan tai suoraan heikentää paikallisten oloja.
Muualla tilanne ei ole olennaisesti parempi muuten kuin poikkeustapauksissa.

Noin miljoonan sijoituksella saataisiin aikaan sama hyöty kuin nykyisellä rahamäärällä. Siitä voi laskea prosentteja sille mikä osa siitä budjetista menee hyödyksi ja mikä hukkaan/haitaksi.

Summa summarum, vaikka en nyt muuten persuja kannata niin nähtävästi siltäkin porukalta tulee jotain ihan aidosti hyviä ideoita. Se onkin se ero toiseen ääripäähän. Punavihreä neokommunistinen anarkistiryhmittymä ei ole tainnut esittää oikein mitään sellaisia ideoita viimeisen kymmenen vuoden aikana jotka olisivat toteutettavissa missään muodossa tuhoamatta valtiota.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Touko Aalto

12.9.2014 10:02

Kannattaa myös tutustua valtioneuvoston selontekoon Suomen kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=130190&GUID={ED71D39D-2627-4F66-99B6-06B72AC6F87A}

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Selavii

12.9.2014 11:17

Tuo kehitysapu sisältää mitä kummallisempia rahan mättämisiä pitkin maailmoja. Esim: Suomi on antanut Venäjälle kehitysapua v. 1990-2012 yhteensä 326 miljoonaa €. On puhuttu mm. lähialueyhteistyöstä. Tämä "lähialueyhteistyö" on sisältänyt mitä ihmeellisempiä hankkeita, kuten keuhkoahtaumataudin ehkäisy ja hoito Muurmanskin alueella 281 333e, Etelä-Kuolan paikallishallinnon kehittämisprojekti 630 184e, pelastustoiminnan kehittäminen Muurmanskin alueella 296 151e, perheyrittäjyyden kehittäminen Muurmanskin alueella 180 000e,... tämän lisäksi Suomi on tukenut Pietarin jätevesien puhdistusta jo peräti 40 miljoonalla eurolla.
Mikä helevetin kehitysmaa se Venäjä on ? Venäjä sijoittaa 500 miljardia euroa sotakaluston modernisointiin ja miljonäärejä Venäjällä on enemmän, kuin Suomessa pappatuntureita ?(Pelkästään Moskovassa asuu 100 000 miljönääriä ja 74 miljardööriä ja Suomessa oli vuonna 2007 rekisteröitynä 170 000 mopoa).

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

shiwan8

12.9.2014 12:47

Lueskelin olennaisia osia tuosta. Lopputulos on edelleen sama, noin miljoonalla saadaan sama lopputulos aikaan jos jätetään Afrikan sotatouhujen tukemiseen kuluva osa johonkin muuhun hommaan. Aasiasta löytyy ihmisiä joita kiinnostaa kehittyä, vähemmän tarvetta ruoka-avulle tmv. paikallisten rikollisjärjestöjen haltuun joutuvien pakettien tuottamiselle ja vähemmän tahoja jotka haluaisivat estää koulutoimintaa.

Miten se nyt meni, 57 000 €, eli siis normaalin "pakolaisen" vuosikustannukset tälle maalle, riittää rahoittamaan noin 4000 pienen aasialaislapsen kouluvuoden.
Samalla rahalla voidaan pitää yksi sosiaalipakolainen Suomessa lomailemassa tai ostaa keskinkertainen maatalouskone afrikkalaiselle kylälle. Kone, jonka kyläläiset sitten myyvät ja saavat sen verran siitä rahaa, että eläisivät pari kuukautta sillä. Paikallinen sotapäällikkö keikkaa siitä rahasta/sapuskasta kolme neljännestä ja tuloksena kylässä lööbataan se 2 viikkoa kunnes pitäisi taas olla avustuskoneistoa myytäväksi.

Kannattavaa? Ei niin millään muotoa. Fiksua pitkässä juoksussa? Ei, paitsi jos pidetään rahan hukkaan heittämistä fiksuna.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Touko Aalto

12.9.2014 15:52

Jos käsityksesi on tuo, suosittelen tutustumaan tähän artikkeliin, jossa käydään läpi kehitysavun menemistä perille: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=265271#5

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Pjotrprkl

12.9.2014 17:56

Eikö paras todiste "avun" perillemenosta ole Afrikan maiden nykytila?

Vai saivatko he ikuisen "vapaudu vastuusta" -kortin siirtomaa-aikojen hyvitykseksi?

Touko Aalto

12.9.2014 17:51

Voisiko Selavii laittaa lähteensä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Pjotrprkl

12.9.2014 18:56

Oletko Touko sitä mieltä että Suomi ei sitten ole antanut rahaa kehitysapuun Venäjälle?

Pjotrprkl

12.9.2014 18:59

Ainoa mikä auttaa on koulutus. Ongelmana vaan tuppaa olemaan että kun koulutusta saa tarpeeksi, paikalliset lähtevät Eurooppaan. Mikä on siis ihan OK, tervettä itsekkyyttä. Miksi meidän tulee auttaa "Afrikkaa" kun eivät afrikkalaisetkaan auta edes omiaan? Miksei se terve itsekkyys olisi oikein myös meille jotka kuitenkin ylläpidämme jo omaa ja muidenkin täkäläisten elintasoa?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

eddie386

18.9.2014 16:49

Varsinaisesta kehitysyhteistyöstä ei mene sentin hyrrää Venäjälle, se on varma juttu. Kehitysavuksi raportoitavat kohteet ja avun vastaanottajamaat on tarkasti määritelty kansainvälisesti. Lähialueyhteistyö on eri asia.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Afromielipide

18.9.2014 22:18

Sambialaissyntyinen, Oxfordin yliopistosta taloustieteen tohtoriksi valmistunut ja Maailmanpankissa työskennellyt ekonomisti Dambisa Moyo kertoo bestsellerissään "Dead Aid" kuinka vuosikymmenien holtiton kehitysapu Afrikan hallituksille on tuottanut noille maille taloudellista riippuvuutta ja korruptiota sekä tehnyt huonon hallinnon ja köyhyyden niissä pysyväksi. Moyon mukaan ns. kehitysapu takaa köyhyyden kierteen ja estää talouskasvun Afrikassa. Markkinaehtoinen kauppa, luotot ja mikroluotot ovat Moyon analyysin mukaan vanhanmallista "apua" parempia vaihtoehtoja.
Moyon näkemyksiä tukevat mm. ghanalainen YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan, kehitysapua vastustava Ruandan presidentti Paul Kagame ja Senegalin presidentti Abdoulave Wade.

Erkki Tuomioja (sd): "Moyon väärin suunnatun ja korruptiivisia rakenteita ylläpitävän kehitysyhteistyön kritiikki on täysin perusteltua samoin kuin hänen ohjelmallinen näkemyksensä, että kehitysyhteistyö tulee ajaa alas ja korvata normaaleilla kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä rahavirroilla.".

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi