Alkaa poliitikkojen lausunnot meidän kansalaisten kyvyistä hämmästyttää yhä enemmän. Nyt vuoronumero tyhmien lausumien jonossa oli Päivi Räsäsellä. Hirvittävää arroganssia tulikin Jeesuksen mitalla.
Helsingin Sanomat julkaisi eutanasiaa käsittelevän mielipidekyselyn tulokset. Niiden mukaan 74 prosenttia kansalaisista pitää hyväksyttävänä kuolinavun tarjoamista potilaalle, jolla on parantumaton ja kuolemaan johtava sairaus.
Päivi Räsänen teki pika-analyysin tuloksista. Hänen mukaansa: ”kansalaisten näkemys perustuu osin väärinkäsityksiin terveydenhuollon kyvystä auttaa saattohoidon aikana” (HS 7.4.2013).
On mahdotonta sanoa esittikö Räsänen lausuntonsa ministerinä, löyhemmin poliittisena toimijana vai lääkärinä. Oli lausujapositio mikä tahansa, on siihen sisältyvä ylimielisyys pöyristyttävää. Mikäli näkemys perustuisi tutkimustietoon kansalaisten eutanasiaa käsittävästä tiedosta, voisi Räsäsen päräytystä pitää sopivana – vaikka silloinkin muotoilu olisi voinut olla hieman asiallisempi.
Hesarin nettikeskustelussa tarjoillaan Jeesusta kavereineen Räsäsen näkemyksen selittäjäksi. Lienee kuitenkin kohtuullista toivoa, ettei enää vuonna 2013 sotketa nasaretilaisen jengiä 2000 vuoden takaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Itse näkisin, että kansalaisten mielipide on painava eikä sitä sovi ohittaa pitämällä meitä ”tietämättöminä”.
Eutanasiaan liittyy paljon sellaisia juridisia ja lääketieteellisiä haasteita, joihin en ole syvemmin perehtynyt. Sen verran kuitenkin tiedän, ettei Räsäsen esittämä terminaaliporukan nukuttaminen, sedaatio, ole mikään realistinen ratkaisu.
Myöskään kipulääkkeet eivät kaikesta kehityksestä huolimatta tuota kaikille lievitystä hirvittäviin tuskiin. On pohdittava sellainen malli, joka ajaa ensisijaisesti potilaan etua ja minimoi kivun ja tuskan. Lainsäädännön luominen on ehdottomasti paikallaan.
Uskonto on vaikuttanut kansalaisten moraaliin historian aikana lukemattomin tavoin. Se tekee niin vieläkin. Maallistunut suomalainen yhteiskunta ei kuitenkaan toimi enää pelkkien raamatun ohjeiden mukaisesti. No ainakaan minä en toimi. Hesarin kyselyn mukaan myös 74 prosenttia muista kansalaisista näyttää hyväksyvän kirkon opetusten vastaisen eutanasian tiettyjen ehtojen täyttyessä.
Päivi Räsäsen olisikin hyvä täsmentää, mistä positiosta hän esittää meidän kansalaisten olevan tietämättömiä ja kyvyttömiä arviomaan eutanasian oikeutusta. Raamatussa ei käsittääkseni mainita sen tarkemmin kehittyneistä kipulääkkeistä kuin sedaatiostakaan. Lääkärinä kommentti onkin ihan toinen, mikäli sen taustalla on tutkittua tietoa meidän kansalaisten tietämättömyydestä – vaan eipä taida olla.
Ministerinä taas Räsäsen näkemys on epäeettinen. Hän väheksyy kansalaisten kompetenssin itsenäiseen ajatteluun ja pitää meitä tiedollisesti dorkina. Demokratiassa ministerin pitäisi ymmärtääkseni kuunnella kansalaisten ääntä.
Mikäli Räsäsen näkemys on miksaus Jeesusta, lääkäriä ja ministeriä, on kyseessä melkoinen Narnia. Olemme kansalaisina tietämättömiä ja umpihölmöjä lääketieteen tarjoamien mahdollisuuksien suhteen. Mutta ennen kaikkea emme käsitä taivaallista totuutta, siis sitä metafyysistä läppää, jonka nasaretilaisen posse seuraajineen paalutti parituhatta vuotta takaperin ikuiseksi ja universaaliksi totuudeksi.
Tänään suosituksissa mennään Steve Earle biisin I ain’t ever satisfied kyytiin. Steve hahmottelee biisissä omaa ensikohtaamistaan tuonpuoleisessa:
Last night i dreamed i made it to the promise land
I was standin’ at the gate and i had the key in my hand
Saint peter said ”come on in boy, you’re finally home”
I said ”no thanks pete, i’ll just be moving along”