Kunnallisvaalit ovat jo ovella ja seuraavan kolmen viikon aikana kaikki puolueet käyvät tiukkaan taisteluun kansalaisten luottamuksesta. Ehdokasmäärien perusteella lopputulosta voi jo hieman ennakoida siihen malliin, että ykköspaikasta kisaavat ainoastaan SDP ja Kokoomus. Kolmannesta sijasta kilpailun käyvät rammat oppositiopuolueet Perussuomalaiset ja Keskusta.
Tämän asetelman perusteella ihmettelen Kokoomuksen toimintaa ja vaaliavauksia. Sanonnan mukaan kokkareiden vaalitaktiikka on aina ollut, että hyvissä ajoin ennen vaaleja nostetaan oikeistolaisia arvoja ja avauksia esiin, jotta todelliset porvarit saadaan vakuuttuneiksi puolueen agendasta. Vaalien lähestyessä tullaan sanomassa useampi piiru vasemmalle, jotta houkuteltaisiin liikkuvia äänestäjiä. Taktiikka on varmasti toiminut ja tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Niinistön ensimmäistä (ja miksei myös toista) presidentinvaalikampanjaa.
Näin ollen onkin perin kummallista, että vaalien lähestyessä kokoomuksen oikeistohöpöhöpö vaan lisääntyy ja hyvä niin. Kokoomuksen ajat ”työväenpuolueena” ovat ohitse. Nyt puolue kaivaa rosteristaan esille sen tutun sokean uskon markkinaliberalismiin, heikompiosaisten kyykyttämiseen ja ideologiseen ulkoistamiseen.
Tästä esimerkkejä on useita:
Presidentinvaalikampanjassa Sauli Niinistö vaati lakkosakkojen korottamista. Kokoomuksen puoluekokouksessa Ben Zyskowicz ilmoitti, että tulonsiirtojen aika on ohi ja heti perään Jan Vapaavuori julisti tuloerojen kasvun olevan hyvä asia. Elokuussa pääministeri Katainenkin tarjosi nuorille palkka-alea. Kokoomusnuoret pitävät taas vahvasti kiinni ajatuksesta, että syrjäytyneille ei tarvitse antaa lisää rahaa ja hyvinvointivaltio on syypää syrjäytymiseen.
Kevään ja kesän linjaukset olisivat voineet mennä vanhassa vaalistrategiassa omien äänien kalastelun piikkiin mutta sama todellinen oikeistolainen linja jatkuu. Kokoomus asetti syksyn budjettiväännössä oman arvovaltansa vanhusten hoidon paranemisen edelle ja puolueen kannattajat avoimesti vielä iloitsivat tästä. Kuin kirsikaksi kakun päälle Kokoomus aloitti Suomi-uudistuksensa vaatimalla sairaussakkoa työntekijöille: palkka pois, jos kehtaat saada flunssan.
Täytyy muistaa, että nuorisotyöttömyys ei poistu nuorten palkka-alella, sairauspoissaolot eivät vähene sairaussakolla eikä syrjäytyminen ei katoa sosiaaliturvaa ja ennaltaehkäiseviä palveluita leikkaamalla.
Kokoomuksessa näyttää olevan sisäinen kilpailu meneillään siitä, että kuka keksii typerimmän ja älyttömimmän idean. Näitä avauksia he sitten vivät eteenpäin omana Suomiuudistuksenaan.
Näitä kokkareiden esityksiä lukiessa huomaa, että puolueilla on eroja ja vaikeissa oloissa puolueet paljastavat oikeat kasvonsa. Ero demareiden ja kokkareiden välillä kärjistyy hyvin puhuttaessa vapaudesta. Kuntien palveluista tai vaikka rahoitusmarkkinaverosta päätettäessä kokoomuslaisten mielestä rahalla pitää olla vapaus valita ja tehdä mitä tahansa, kun taas demareiden mielestä ihmisellä pitää olla vapaus rahan ikeestä. Sosialidemokraatit ovat vuosia keskittyneet tekoihin työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta ja samaa jatketaan kuntavaaleissa.
Demarinuorten omat kuntavaaliteemat ovat kristallin kirkkaat. Me haluamme parantaa julkisia palveluita, laittaa kouluterveydenhuollon kuntoon ja satsata ennaltaehkäisyyn. Samalla haluamme toimia nuorten työllisyyden parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, koska meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta. Todellista vastuunkatoa on kantaa vastuu nuorista. Tavoitteenamme on myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisääminen.