Mies herää aamulla, väsyneenä. Hän menee töihin, juo aamukahvit. Hän tuijottaa tyhjyyeen muiden keskustellessa, mies ei tiedä edes mistä. Mies yritää koota ajatuksiaan työntekoon. Työnteon keskeyttää puhelin. Taas aloitettuaan sen keskeyttää kollega. Edelleen jokin tärkeä asia sähköpostissa. Miehen päivän toiseksi paras kohokohta on ruokailu, vaikka ruoka ei maita. Miehen iltapäivä menee samoissa merkeissä, yrittäessä tehdä töitä. Kello tulee neljä ja mies katsoo, kun muut lähtevät perheidensä luo. Mies tekee töitä. Päivän kohokohta, mies lähtee kotiin paljon muiden jälkeen. Mies käy lenkillä. Hän ei huomaa kaunista keliä. Mies menee saunaan, mutta ei huomaa kuumuutta. Hän ajaa partansa eikä huomaa muutamaa haavaa. Mies katsoo tv:tä, mutta hän ei muista mitä katsoi. Viimeiseksi mies menee iltapesulle. Hampaita pestessä häntä tuijottaa lasittunut katse. Lopulta sängyssä luomet peittävät tuon lasittuneen katseen… Tuo mies ei ole se mies, joka hän on tottunut yleensä olemaan.
