Aamupäivällä päätin tehdä tänään 50 km pyörälenkin ja tankkailin lounaan jälkeen vähän nestettä ja puin kamat päälle.
[b]Minäkö muka merkkitietoinen?[/b]
Alimmaksi Triumphia (parhaat sporttiliivit ikinä) ja Polaria (lähetin), sitten McKinleyn kerrasto ja Craftin väliasu. Päällimmäinen kerros Haglöfsiä. Polar ranteeseen ja menoksi. Tai ei sittenkään..
[b]Lisää hifistelyä[/b]
Pihalla muistin, että ostin pyörään viime kesänä uuden langattoman [i]Sigma 1200[/i] matkamittarin. Ei tarvinnut edes kauaa etsiskellä; mittari löytyi keittiön nurkkakaapista pakasterasioiden vierestä (siellähän niitä pyöräilytarvikkeita säilytetään?).
Fillari eteisaulaan ja asennuspuuhiin. Kaikki meni muuten ihan putkeen, mutta kun mittariin piti asettaa rengaskoko, huomasin että käyttöohjeesta puuttui tuo tarvittava tieto – ja vähän muutakin. Netissä (www.sigmasport.com) oli onneksi koko manuaali pdf-tiedostona, joten apu löytyi pian ja asennus tuli valmiiksi.
[b]O’ou[/b]
Matkaan pääsin noin tunnin aikataulusta myöhässä, mutta se ei menoa haitannut. Sää oli mainio, ainoastaan kylmä viima vähän vastusti. Olin suunnitellut (mittasin netissä kartalta sopivan lenkin) kiertäväni kaupunkia sopivalla etäisyydellä, mutta sain jostain päähäni heittää vanhan, tutun Tuomiojan lenkin. Hyvällä vauhdilla (osin myös mukavassa juttuseurassa puhelimen välityksellä) etenin 2/3 aikomastani 50 km lenkistä, kun takakumi tyhjeni. Siis räjähti. Ja ”korpiosuudella” tietysti.
[b]Ei niin pahaa..[/b]
Otin puheyhteyden ystävälle, jonka luona olin menossa käymään lenkin päätteeksi. Kerroin että treffit siirtyvät nyt hamaan tulevaisuuteen ja selostin onnettomuuteni. Ystävä kysyi, että miten aion sieltä korvesta kotiin suoriutua ja sanoin käveleväni. ”No et kyllä. Soitan sulle kohta.”. Meni ehkä minuutti (jona aikana taluttelin pyörää takaisinpäin ja mietin sopivaa paikkaa, jonne jätän sen odottamaan että haen myöhemmin) ja ystäväni soitti takaisin. ”Pojat tulee hakemaan sut tänne ihan pian. Laitan kahvin tulemaan.”
[b]Näen punaista..[/b]
Jatkoin kävellen (pyöräntalutusnopeuteni uudella mittarilla mitattuna on 6,5-6,7 km/h) vajaan kilometrin, kun näin vastaan tulevan poliisiajoneuvon, joka hidasti vauhtia ja näytti hälyvaloilla pysähtymismerkkiä. Ensihämmästykseltäni tajusin, että X oli siis ollut työvuorossa. Hetki hymylle ja hersyvälle huumorille, pyörä maijan perään ja matkaan.
Kiitos. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun Poliisista oli konkreettista apua.