yep, täytyy koittaa olla haluAmasta, niin ei tunne tuskaa
-helppoo sanoo, mut vaikeempi toteuttaa käytännössä….tarvii aina välillä unohtaa itsensä, et jaksaa sietäää kestämistä ja pysty pitämään elämää lahjana, eikä jonain kirouksena….se vaan joskus potkiii se elämä silkaaa rakkauttaan kuin hevonen. lantin toinen puoli on aina paskempi kuin se toinen puoli, mut on toinenkin näkökulma, et näkee aina kaiken parempana kuin paskempana. Näin voi puhuttaa (suggeroida) itseään ja käännellä asioita ylöalaisin ja huomaa, et mitä täs oikeen on säälinyt itseään taas -naurettavaa. kolas näkökulma on se , et unohtaa sen lantin ja se jää pystyyn kiepppumaan:)
