Pääsen sittenkin! Duunista jouduin ”pakko”lomalle. Mulla on kuulemma liikaa lomapäiviä pitämättä, niin jouduin pakkolomalle, tosin palkalliselle.
Tuli hirveä kiire järjestellä lentoja Suomeen ja takaisin tiukalla aikataululla. Ja onnistuihan se, jihuu. Lentoja Suomeen oli valittavissa vaikka kuinka paljon, mutta sitten se takaisin tulo olikin hieman ongelmallinen. Tai ei se mitenkään ongelma ole jos vain on valmis maksamaan yli 1000 € lipuista 200 € sijaan. No pienellä hienosäädöllä, ja pomon pienellä joustavuudella, sain lennot sitten onnistumaan suht edullisesti ja Suomi, here I come.
Ehdin jo totuttautua ajatukseen, että tämä on ensimmäinen joulu, mitä ei sitten vietetä perheen parissa. Odotukset joululle ei tosiaankaan olleet kovin korkealla. Mutta nyt sitten fiilikset paranivat huomattavasti ja odotan vesi kielellä joulupöydän ääreen pääsemistä.
Tosin tämä akillinen suunnitelmien muutos aiheutti pientä vipinää toimissa, kun muistin yhden asian, joululahjat. Olin näet suunnitellut ostavani ja antavani nämä joulun jälkeen, kun veljeni on tulossa käymään. No eilen illalla sitten vauhdilla kaupoille ostoksille. Oneksi oli jo etukäteen hiemn mietitty, mitä sitä kenellekkin hankkisi.
Nyt vain istun odottelen että aika kuluisi ja pääsisi lähtemään sinne päin. Kyllä sitä näköjään pieni ikävä on päässyt muodostumaan, se vain tuli nyt esiin, kun kotoisiin maisemiin tulo on aktuaalisesti varmistunut. Nyt vain odottelen ja odottelen…