Tilulii!

Kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät ikinä valita. Varsinkaan täällä blogissaan. Juu, näin on. Olen varsinainen päivänsäde, keijukainen kultasiipi ja ah, ihanan positiivisuuden auran ympäröimä. Olen synnynnäinen yltiöoptimisti ja aina heleä, hyväntuulinen ja hymyilevä. Huolet ja murheet karttavat minua ja aamuisin loikkaan vuoteesta uuteen päivään riemukkaana, kuin arojäniksen ja hullun metsäkauriin risteytelmä.

Tälläkin kertaa minulla on vain positiivisia uutisia. Ei, en ole raskaana, vaikkakin rakastan lapsia aivan heikkopäisesti ja pienet uhmapussukat kikistävät sydämestäni rakkauden laulua missä vain. Mieluiten yleisessä kulkuneuvossa, pliis. Asiaan. Olen vaihteeksi kärsinyt hieman kipeistä hartioista. Se on niin mukavaa ja harmitonta. Mikä parasta, en voi tehdä oikealla kädellä kunnolla mitään. Varsinkaan töitä. Lisäksi minulla esiintyy voimakasta kipua oikeassa hartiassa ja niskan seutuvilla, mutta koska viisaat tohtorisedät ovat keksineet särkylääkkeen ja lihasrelaksantin, voin olla iloisesti sekaisin ja pöllyssä kaiken päivää. NIIIIN kivaa!

Luonnollisesti saan mennä lääkäriin. Koska oma työterveysasemani on turhan lähellä, en onneksi saanut sieltä aikaa, vaan saan körötellä tuoksuvassa ja mukavassa ratikassa ihan keskustaan asti! Lisäksi lääkäriasemalla, johon minut maksusitoumuksella ohjattiin, ei ole ajanvarausta, vaan uusi asiakas tulee aina jonon hännille ja pääsee lääkäriin sitten kun pääsee. IHANAA, että saan päivääni jännitystä ja toimintaa! Valvotun yön jälkeen tämä on juuri sitä, mitä odotinkin.

Voi kun alkais sataa!