Esko ”myllyttää” ja se pitäis hapettaa,,,,,,,,,,:)

Ilta on siis omistettu minulle koska Esko on nyt parhaillaan ”myllyttämässä” eräässä suuressa kauppakeskuksessa hänen lähisukulaisensa lupauduttua kuskiksi……en edes ota asiaan osaa koska sukulaisuus velvoittaa ainakin siihen vuosittaiseen näyttäytymiseen ”vähemmän…

Ilta on siis omistettu minulle koska Esko on nyt parhaillaan ”myllyttämässä” eräässä suuressa kauppakeskuksessa hänen lähisukulaisensa lupauduttua kuskiksi……en edes ota asiaan osaa koska sukulaisuus velvoittaa ainakin siihen vuosittaiseen näyttäytymiseen ”vähemmän suositun” sukulaisen kanssa.
Itse en niin tyhmä ole että menisin julkiselle paikalle vaan ovelasti lupaudun omille sukulaisilleni tulevani ”joulukaffelle” ja lähetän sen pakollisen joulukortin itsekullekin. ( check, kortit odottavat puhelinpöydällä odottaen postimerkkiä)
Niin, no täytyyhän Eskoakin ”hapettaa” kerran vuodessa ja sopivalla lääkityksellä siitä saakin aika siedettävän julkisella paikalla liikkumiseen kunhan muistaa pitää Eskoa silmällä koko ajan 🙂
Eli Esko siis pyörii parhaillaan kauppakeskuksen rullaportaissa ja repii tukkaansa ja tämä onkin ensimmäinen vinkkini jo sisällä oleville muille ostosten tekijöille…
Jos satut jo parkkipaikalla Eskon bongaamaan niin varaa siihen hetki, takuuvarmasti tulet hyvälle tuulelle.
Ensin Esko etsii siis vapaata parkkipaikkaa ja tyylikkäästä taskuperuuttamisesta ei tule tulemaan mitään.Hermoja raastavan 15 minuutin jälkeen hän luovuttaa ja peruuttaa autonsa, piskuisen kauppakassin perheautoille varattuun ruutuun koska loogisesti ajattelee että kahden lapsen vanhempana hän kuuluu suurperheen ruutuun.Kumpikaan näistä lapsista ei enää istu turvaistuimessa mutta annetaanhan Eskon vaan parkkeerata siihen,joohan ?
Sitten hän päättäväisesti marssii itseavautuvien kaupanovien eteen palatakseen takaisin autolleen hakemaan lompakkonsa. Ja taas sama suunta kohti ovia kääntyäkseen jo puolessa välissä takaisin:auton ovet jäivät auki.Hän painaa keskulukitusta ja kolmannen kerran marssii,nyt jo kiukkuissaan itselleen, ovelle.Siinä hän pysähtyy koska luulee unohtaneensa lapsen autoon mutta hymähtää muistaessaan ettei ole hänen kanssaan liikkeellä. Seuraava pulssia nostava toiminta koittaa: lompakossa eikä housujen taskuissa taikka povarissa ole sitä euron kolikkoa jolla saada kauppakärryä 🙁 Kiroten vielä itsekseen Esko suuntaa kassalle ja odottaa tuskallisen 5 minuuttia saadakseen rikottua 5 euron setelinsä saadakseen sen kärryn.Tässä vaiheessa Esko jo lykkii kärryä siihen tahtiin että herää kysymys milloin hän päättääkin palata autolleen ja paimua lähikauppaan hakemaan se litra maitoa ja lihapiirakat :joululahjat ovatkin muuten yliarvostettuja 🙂
Koska kauppakeskuksissa ne pikkupikkuliikkeet siinä etummaisena houkuttelevat menemään vaan ”vilkasemaan” pariksi tunniksi ja saadakseen saldoksi kaksi paria boksereita ja 5 kpl:n nipun tennissukkia Esko etenee tahmeasti päänsisäisen ostoslistansa kanssa kohti einesosastoa.Koska mikään siellä ei ole tutussa,lähikauppamaisessa järjestyksessä Eskolla menee konseptit sekaisin ja vitutus nostaa päätään.
Hedelmiä pitää aina olla kotona välipaloiksi ja niinpä hän nappaa nipun banaaneja, muutaman valmispakatun tomaatti-ja porkkanapussin ja pysähtyy omenatiskille.Onnistuttuessaan saamaan 6 kpl omenoita pussiin ja punnitessaan ne noin 27 omenaa vierii pitkin lattioita …
Sitten hän kasaa tarvittavan määrän maitolitroja kärryyn ja lataa viili-ja jogurttipurkit viereen kunnes suuntaa leipätiskille.Puristeltuaan sämpyläpusseja varmistuakseen että ovat tuoreita juolahtaa hänelle mieleen että leivän päällekin pitäisi jotain ostaa.Eikun makkaratiskille ja kärryyn tipahtaa se tuttu lauantaimakkarapaketti ja kaveriksi aamupala-juustoa.
Näin siis etenemme kohti lihatiskejä ja koska hän ei yhtään muista mitä pitikin tehdä ruuaksi Esko ohittaa ne sulavasti, kyllä ne lihapiirakatkin maistuvat illalla ja huomenna voi sitte lähikaupasta hakea jauhelihaa ja tehdä vaikka lasangea…..Siiderit hän nappaa edes katsomatta merkkiä mutta vakaasti uskoen olevansa ne ansainnut kotiin päästessään.
Työnnettyään kauppakärryyn vielä ohikulkiessaan sellaista pientä krääsää,joita ei oikeasti tarvitse mutta jotka ovat niin pal nättei, suunnataan kohden kassoja.Siellä loppuvitutus nostaa pientä päätään,pikakassallakin on viiden metrin jono.
Eskoa edeltävä asiakas nostaa tuskastuttavan hitaasti vaivaiset ostoksensa kärryyn ja Eskon jalka alkaa naputtaa….ensin hän kohteliaasti mulkkaa tätä onnetonta ja kun siihen ei saa vaivautunutta vastailmettä suuntaa tuojotuksensa kassaparkaan….Etkö voi yhtään hitaammin viivakoodittaa sitä persiljanippua että täältä pääsee niinko illaksi kotiin …????
Lopulta saa hän kasata omat ostoksensa hihnalle huomatakseen että se banaaninippu on ilman hintaa…..kassaneiti lupautuu urhoollisesti juoksemaan hinnoitellakseen bantskut mutta Esko nappaa tertun ja rynnii kohti vihannestiskiä ja melkein jo huutaa ääneen….Ja sitten saa banaanit hintalappunsa ja kassa saa sen koneeseen……Esko hakee pankkikorttiaan ja anteeksipyydellen hokee sen olleen lompakossaan…..Kaikki odottavat…
Kohtelias mutina on sen merkki että kohta Eskolla keittää….Joku onneton sattuu soittamaan siihen samaan soppaan ja silloin Esko vapautuu,haukkuu sen soittajan ja kassan ja takanaan odottavat ja voitonvarmasti läjäyttää pankkikortin tiskiin…..allekirjoittaa kuitin ja paiskoo tavarat kärryyn täydessä sapessa …rynnii kohti viilentävää ulkoilmaa hokien ääneen ettei koskaan,koskaan lähde isoihin kauppakeskuksiin hermojaan menettämään.
Autolle päästessään hän rauhoittuu ja pakkaa kauppatavarat siististi kasseihin ja vetää hermosauhut.
Se,joka seuraavaksi huutaa keuhkojensa täydeltä on Esko: tajuttuaan ettei löydä autonavaimia mistään. Pahimpaan iltaruuhkan aikaan megavitutus paisua ja pengottuaan kaikki kauppakassit läpi tajuaa lopulta avainten olevan sen pikkuisen kauppakassinsa katolla….:) Vaivautumatta pakkaamaan tavarat kunnolla takasin kasseihinsa Esko runttaa ne takapenkille, antaa auton moottorille tarpeettoman kovat kierrokset ja katsomatta kunnolla taakseen peruuttaa sen juuri paikalle tulleen tila-auton eteen.Tila-auton kuskin iskiessä jarrut pohjaan sukkuloi Esko jo kohden sisääntulotietä stereoiden huutaessa ja viilien paiskoutuessa pitkin auton lattiaa…
Tämän saman hän siis tekee tänäänkin mutta pahastuneet ilmeet saa se onneton sukulaisparka osakseen…Eskon lääkityksestä huolimatta 🙂
On se joulu ihanaa aikaa, eikös ? Ja kauppakeskusshoppailun tekeekin niin ilahduttavaksi se että nämä Eskot ryömivät kiviensä alta aina pahimpaan ruuhka-aikaan kaikkien eläkeläisten ja lapsiperheiden sekaan.Hyvä saldo kauppareissulle on keskimäärin 9 Eskoa ja jouluaikaan määrä nousee takuuvarmasti siihen 14-16 ….Eiko bongaamaan 🙂
Kyllä tossa mun korttipinossa on Eskollekin oikein kaunis jouluinen idylli ,kultahipuilla koristettu joulukuusi valoineen ja paketteineen :)Don´t worry….
Yhdelle aivan erityiselle sukulaisperheelle menee kortti tekstillä Hyvää Pääsiäistä,se kun on pyörinyt tossa mun postikorttilaatikossani jo kaks vuotta enkä koskaan ole heille pääsiäsikorttia laittanut 🙂
Eli Leevi & The Leavingsia lainaten :
Ja me toivotamme ikävää,synkkää,kylmää,pimeää
ja oikein surullista Joulua 🙂