OPPIVELVOLLISUUDELLE KIITOS…

sekä sen tuomalle osittaiselle vpaudelle ja toisaalta luopumisen tunteelle.Onhan se iso juttu kun perheen vauvamme reippasti lähti viehtomaan ylisuuren reppunsa kanssa kohti ensimmäisen opinvuotensa haasteita mutta samalla niin lopullisen tuntuista…

sekä sen tuomalle osittaiselle vpaudelle ja toisaalta luopumisen tunteelle.Onhan se iso juttu kun perheen vauvamme reippasti lähti viehtomaan ylisuuren reppunsa kanssa kohti ensimmäisen opinvuotensa haasteita mutta samalla niin lopullisen tuntuista kun tietää, kuinka iso hänen nyt kuuluu olla ja kuinka isoksi hän itsensä tuntee 🙁 Eilen kun yhdessä kuljimme tuota tärkeää koulutietä jankkasi hän koko matkan sitä miksi on epäreilua ettei hän saa mennä kouluun fillarillaan johon on asennettu nopeusmittarikin.Kun ei saa,niin ei saa.
Jälkeenpäin kun ihmettelin osaako hän nyt varmasti kulkea tuon matkan ilmoitti hän että jos hän kesällä ajoi fillarillaan koulun naapuriin kaverinsa luo niin , luojan tähden, osaa hän mennä sinne kävellenkin……oh my gud !
Ja onhan hän siinä oikeassa , jos tämä jo 130-rannekkeen kesällä saanut pikkukaveri kieppui monessa eri laitteessa ja viime viikonlopun
pyhitti Linnanmäen rienoille , on kysymykseni kyllä ihan perseestä 🙂 Nokkela kaveri tämä , äitiinsä tullut !!
Ja tämä vapaus 🙂 Oikeastaan otin varaslähdön sille jo viime viikonloppuna, kun olin yksin kotona 🙂 Perjantaina piti ja piti, ottaa rennosti ja juoda pari siideriä mutta sekin suunnitelma kusi.
Esko ja sen märkäruven kesällä sairastanut erityinen ystävä tulla tupsahti matalaan majaani ja Esko katsoi ensimmäiseksi tehtäväkseen
kritisoida mun kotiasuoloani. Siinä tunikassa mitään vikaa ole ja musiikkimakuni ei edelleenkään kaipaa mitään kohentamista.
Oikeesti kuuntelen omaa musiikkiani siksi että tiedän sen vituttavan
monia, en suoranaisesti siksi että olisin sille niin vakaumuksellinen 🙂
Mutta jotain hyvää ukossani sentään on, hänen musafilestään löytyi
jopa Eskolle ominaista musiikkia ja sen ilon murtaakseni pakotin vieraani
katselemaan läpi pakolliset valokuva-albumit 🙂
Siinä se ilta meni humaltuessa vaikka ei pitänyt, h-hetki kun olisi ollut vasta seuraavan päivän illassa…
Silloin Esko täytti sen …jotain…..jossakin…..minkä takia ? Minkä
takia me kutsutut vieraat jouduimme mielistelemään sitä koko armaan ehtoon vain
sen vuoksi että se nyt syntyi kerran ????Ja joo, Esko otti kyllä täyden hyödyn koko illan kyykyttämisestä mutta yhdestä asiasta sanoin
painavan vastalauseen…..
No, en muista minkä takia puhe siirtyi elokuviin, varmaankin jonkun järkevän aasinsillan vuoksi ja nimenomaan näihin faktaleffoihin. No,
henkilökohtaisesti tulen muistamaan elokuvan Sumuisten vuorten gorillat
joka kertoo Dian Fosseyn elämästä Afrikassa ja kuinka tämä sitten salamurhataan.
Juu,ja tämän herkän ja koskettavan elokuvan sanoman särki, polki ja
rikkoi Esko lakonisella toteamuksellaan että elokuvan nimi tuo hänelle
mieleen jonkun surkean pornoleffan halpabudjetilla tehtynä…..
En koskaan ,koskaan tule pääsemään siihen tunnelmaan jonka tämä upea elokuva sai silloin aikaan nähtyäni sen ensimmäistä kertaa
koska sen nimi on näin poljettu sarjaan ” elämän kommentit”. Kiitos Esko.
Eskon synttärit eteni humaltumistarkoituksessa sinne aamuyöhön keskustan
alkoholioikeudet saaneissa baareissa ja tipuin tuntia ennen luvattua
poistumislupaa…..kolmen aikaan lähdin kotiin ja nukuin loppuaamun myöhäiseen keskipäivään saakka 🙂
Onnea nyt vielä kerran, vaikket sitä ansainnutkaan 🙂
Nyt siis alkoi arki ja juu, mä taidan poiketa sumuisilla vuorilla kun nyt kerran sinne päin suunnistan vahvistaakseni lapsen uskoani tähän
pyyteettömään elämänkertaan vaikka takaraivoon onkin iskostunut
kuva heikkolaatuisesta pornoelokuvasta jossain bambumajassa ….