Heh otsikko on kyllä äidinkielellinen kömmähdys. Joka tapauksessa tänä aamuna heräsin (vapaapäivä taas) auringon kanssa samaa vauhtia – katselin auringonnousun kahvikuppi kourassa hesari toisessa. Iloitsin auringosta, kuin vanha ystävä palaisi ulkomailta.
Siinä tuli sitten sellainen todella haikea muisto ja suunnaton sydäntä repivä ikävän tunne kesäiltoja. Sitä tiettyä kaiken kultaavaa lämmintä valoa joka tulee auringonlaskusta heinä-elokuun vaihteessa. Se väri on ihan oikeasti kulta ja se värjää ihan kaiken kauniiksi. Mikä tahansa ja kuka tahansa näyttää kauniilta siinä valossa.
Eli jos todella haluatte tehdä vaikutuksen kehen tahansa niin kokeilkaa auringon kultaisia säteitä myöhäiskesän illassa.
Viikonloppuna tuli taas heiluttua niin, että oksat pois ja ravintolaseikkailun jäljiltä (uskokaa tai älkää) paino nousi kilolla!! Viddu haloo! Kilo lisää yhdellä ravintolakäynnillä. Siinä oli taas niin kalorit kohdallaan, vaikken niitä nyt mitenkään laskekaan.
Ja nyt lähden katsoon alakertalaisen kuntoa. Siis mun alakerrassa asuu eräs eläkeläinen jolla on vaikeata liikkua ja vien sen roskat jä käyn sille kaupassa. (ei! en ole mitenkään hurahtanut uskoon yms. mutta sillä ei ole lapsia ja se on ihan yksin).
V