iPhone on elämys jossa on puhelin. Puhelin tässä elämyksessä ei ole pääasia eikä edes kovin hyvä. Kuitenkin tämä elämys kutkuttaa minua ihan vääristä paikoista. Tämä on kaunein esine mitä omistan (Minin jälkeen). Tämä esine tuntuu ihanalta kämmenelläni. Tätä esinettä on aivan mieletön hipelöidä. Se on jonkinlaista masturbointia, synnillistä (kyllä, minä olen Linux-mies joka on käännytetty Microsoft-leiriin, tämä on todellakin häpeällisen paheellista).
Tämä on verrannollinen thaihierontaan. Oikea thaihieronta ei sisällä ”happy endingiä” ja se joka sisältää ei ole oikeata thaihierontaa. Eli tämä ei ole oikealla tavalla teknisesti toteutettu. Tästä laitteesta puuttuu kopio/leikkaa/liimaa toiminnot täysin. Siis ajatella tuo toiminto joka on ollut kaikessa tietotekniikassa sitten bitti-Aatamin ja bitti-Eevan purtua palasen tuosta omenasta jonka kuva on iPhonen takakannessa.
Tästä puuttuu oikea flashsoitin. Minua siis jekutettiin. Youtube konvertoidaan omaan ohjelmaansa eikä esitetäkään suoraan. Eli toisin sanoen voin katsoa ”mukayoutubesta” kuinka suloiset pikkukanit pomppivat, mutten voi katsoa Ylen Areenalta uutisia. Voin katsoa kuinka Miss USA kompuroi lavalla, mutten voi katsoa Redtubesta kuinka MrJohnson survotaan jälleen kerran kakkoseen mitä ihmeellisimmin tehostein.
Sitten viimeinen niitti joka todistaa ettei tämä ole oikea thaihieronta. Tämä ”puhelin” ei löydä numeroita SIM kortilta! Siis oikeasti ei löydä. Joten tämä on se kujalla sijaitseva ”thaihieronta” jossa käyn yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka tiedän ettei minun pitäisi. Vaikka tiedän että minulla on kotona monta oikeata puhelinta (ainakin 8 älypuhelinta), käytän tätä saadakseni hetkellisen happy ending elämyksen. Tämä on teknologialla huoraamista ja vittu että se tekee hyvää!