Jatkuvaan sarjamigreeniin sain sitten lääkkeeksi Topiramaattia. Tämä normaalisti epilepsiaan määrätty lääke vaikuttaa useisiin aivokemikaaleihin tasapainottavasti. Sivuoireet alussa muistuttivat hyvin läheisesti vakavahkoa aivokasvainta, mutta nyt on elämä muuttunut erittäin mielenkiinoiseksi.
Kuvittelin aina olevani suhteellisen monipuolinen mutta normaalin rajoissa toimiva yksilö. Nyt tämä lääkitys on avannut silmäni. Olen kuin värisokea joka on yllättäen nähnyt sateenkaaria. Sisälläni on ollut sellaista tunteiden ilotulitusta, etten osaa sitä sanoin kuvata. Siis ihan oikeasti en osaa. Vertaukseksi värisokea on kuullut sanat vihreä ja punainen, mutta ei osaa erottaa niitä toisistaan nähdessään ne väreinä. Myös minä en kykene kertomaan teille mitä tunnen, minä vain tunnen. Aluksi luulin saaneeni jonkun todella voimakkaan hermosto häiriön. Ajattelin jossain vaiheessa vatsahermoni ja sydänpussini tulehtuneen. Kuvittelin keuhkoni vaurioituneen ja kerran olin aivan varma saaneeni jotain euforisoivaa särkylääkettä yliannostuksen.
On outoa selittää ihmisille joille tunteet ovat suht’ normaalia kuinka ihmeellistä tämä minulle on. On aivan toinen asia selittää saaneensa kiksit helteisessä kaupassa jonka jälkeen iski paniikkikohtaus (tai siksi se jälkikäteen tulkittiin) tämä paniikkikohtaus oli elämäni ensimmäinen. Olen myös tuntenut pelkoa, rakkautta ja sataa muuta tunnetta joita en osaa nimetä. Olen ihan haltioissani. Olen myös hieman järkyttynyt. En tiedä miten tämä jatkuu mutta elän varmasti elämäni mielenkiintoisimpia aikoja.