Miksi luontoa halveksutaan?

  • Em-Eva

Me ihmiset tarvitsemme luontoa. Luonnosta on kaikki tarvitsemamme lähtöisin, halusimme sitä tai emme. Ravintomme, vetemme, energiamme, raaka-aineet, joilla rakennamme kattoja päittemme päälle ja valmistamme vaatteita yllemme. Ehkä olemme valjastaneet suuren osan luonnosta "kesyksi" ja jossain määrin hallitsemme sitä, mutta edelleen luonnon monet prosessit, kuten vedenkierto ja ilmasto-olot toimivien ekosysteemien kautta, ovat edellytys menestymisellemme. Kulttuuritkin saavat suuren osan inspiraatiostaan luonnosta - sillä luonto on hyvin kaunis. Kykymme hiljentyä ja rauhoittua liittyy usein luontoon.

En ymmärrä ihmisiä, joille monipuolinen ja elinvoimainen luonto, (jollainen se on luonnostaan luonnonmullistusten jälkeenkin ilman ihmisen suorittamaa äärimmäistä tuhotyötä), on ainakin ajatuksen tasolla - jollei yhdentekevä niin jopa niin turha, että se täytyisi tuhota. En halua ilkeillä, mutta uskaltaudun sanomaan sen, koska moni muukin on ollut sitä mieltä: Sellainen ylimielisyys ja ahneus ovat silkkaa tyhmyyttä ja tietämättömyyttä. Olen usein väitellyt aiheesta ja olen kurkkuani myöten täynnä kylmänkiskoisia besserwissereitä, jotka ovat ainakin omasta mielestään yksilöllisellä älykkyydellään paljon etevämpiä kuin kaikki aidot asioista tietävät luonnontutkijat yhteensä, mutta ovat hyvin heikkoja mitä tulee viisauden määrään ja laatuun... He tuntuvat olevan omaa ihmislajiaan, ehkä Homo ahneita tai Homo itsekkäitä. Ihmiselle olisi kunniakysymys täyttää tieteellinen nimensä Homo sapiens.

Luonto on käsitteenä laaja ja senkin avulla besserwisserit voivat saivarrella. Meidän ei toki tarvitse huolehtia ihan kaikesta luonnosta, mutta älykkyytemme ja mahdollisuutemme tuhota ekosysteemejä nopeammin ja laajemmin kuin yksikään luontainen massasukupuuttojen syy, on tuonut meille haasteen - nimittäin vastuun uhatusta ympäristöstämme. Kylmäkiskoiset ihmiset haluavat tietysti vain paeta tätä vastuuta ja mielummin pähkäilevät omia teorioitaan, kuin suostuvat olemaan edes piirun verran viisaampia. Jos ihminen tuhoaa tarvitsemansa ja vastuullaan olevan luonnon (ja kenties itsensä siinä samassa), ei lajimme todellakaan ansaitse tieteellistä nimeä Homo sapiens, "Viisas ihminen."

Luonnon ekosysteemit ovat toimivia kokonaisuuksia, joissa ihan jokaisella lajilla on oma ekolokeronsa ja merkityksensä. Kun ekosysteemissä on paljon laleja, ekosysteemi on vakaa. Yhden lajin poistuminen voi muuttaa ekosysteemia, mutta ei välttämättä vielä horjuta sitä. Köyhtyvät ekosysteemit muuttuvat kuitenkin yhä epävakaimmiksi. Kasvillisuus on ekosysteemien perusta. Jos sitä muutetaan radikaalisti kuten avohakkuilla, se vaikuttaa moneen asiaan. Joku saattaa ihmetellä, miten metsät muka ovat tärkeitä veden kierrolle, vesihän on elottoman luonnon ominaisuus. Metsät kuitenkin vaikuttavat hyvinkin paljon vedenkiertoon. Jos esim. ylävimmillä mailla sademetsää kaadetaan, alavammilla mailla joki kuivuu- ja alueen paikalliset ihmiset kärsivät siitä.

Mielenkiintoisia seikkoja, jotka menevät kylmäkiskoisilta besserwissereiltä vilahtaen ohi. Nykyinen luonto on vuosimiljoonia, luonnollisia teitä kehittynyt toiminnallinen järjestelmä. Nykyinen luonto on todennäköisesti monipuolisimmillaan. Miten joku voi halveksua sitä ja pitää sitä "pelkkänä viherpiiperöiden satukuvitelmana"?! Ja on hyvin arveluttavaa kenenkään väittää olevansa niin älykäs ja ylivertainen, että voi määritellä luonnonlajeja turhiksi. Ja jopa niinkin "turha " laji kuin esim. saimaannorppa, on kuitenkin ihmisten vastuulla, koska olemme kaikesta huolimatta planeetan älykkäimpiä olentoja ja meillä on moraali. Tietysti on ihmisiä, joilla ei ole moraalia eikä halua ottaa vastuuta.

Millainen maailma mahtaisikaan olla ilman nykyisenkaltaista luontoa? Niin, että merikalat olisivat käyneet hyvin harvinaiseksi, merissä olisi lähinnä "punaisia paholaisia", sademetsät ja muut runsaasti happea tuottavat maaekosysteemit olisi hakauttu pois ja koralliriutat tuhottu? Jos nyt ensin edes pystyisimme elämään mm. pienemmällä happimäärällä (huom. vapaa happi tulee kasvien ja levien yhteyttäessä).

Seuraava kysymys kuuluu, miten ihmisetkään voisivat olla luonnollisia, jos luontoa halveksutaan niin? Ilman luontoa ihmiset muuttuvat entistä itsekeskeisimmiksi - myös yksilötasolla - ja muovisemmiksi. Kaupungit sen kun paisuvat väestön aina vain lisääntyessä ja sen kautta stressi ja agressiot lisääntyvät. Sellainen maailma on sitten monen luonnonsuojelun-vastustajan haave ja unelma? Luonto pistää kyllä stopin liioittelullemme jossain vaiheessa, mutta voisimme edes koettaa olla järkeviä ennen sitä...

Itsekeskeisiä olemme olleet lajina aina, mutta joukossa on ihmisiä, jotka kokevat myötätuntoa, jopa muita eläviä olentoja kohtaan. Myötätunto muita eläviä olentoja kohtaan vähentää itsekeskeisyyttämme, yksilötasollakin. Mutta se ei kuitenkaan ole joidenkin mielestä ollenkaan hyvä asia?!

1 kommentti

Em-Eva

29.10.2010 15:16

"kirjateorioitaan ja kuvitelmiaan " Mitä mahdat tarkoittaa tällä? Kyllähän yleisesti hyväksytyllä, opittavalla tiedollakin on merkityksensä. Lienee mahdotonta nykyään ottaa kaikki tieto selville ihan yksin metsän keskellä oleilemalla. Me tarvitsemme tiimityönä tuotettua tietoa. Tietenkin luonnon keskellä oleminen täydentää tiedon ja näkemyksen. Aidot luonnonsuojelivat varmasti viihtyvätkin luonnon helmassa. Mutta eikös ole vain hyvä että kaupunkilaisetkin kantavat kortensa kekoon, sillä kaupungithan vaikuttavat suuresti ympäristöön? Vai saadaanko sekin väännettyä pahaksi asiaksi luonnonsuojelu-inho-hypetyksen takia?
Mitä tulee muuten kaupunkeihin, kirjoitin ajatelman siitä jos maailma muuttuu entistä ahdetummaksi väestön lisääntyessä. Olisi vain luonnollista jos stressi ja agressio lisääntyisivät sellaisessa maailmassa.

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Jos sinulla ei ole vielä tunnusta Cityssä tai Facebookissa, luo tunnus Cityyn. Se käy käden käänteessä ja on täysin ilmaista.

Luo ilmainen tunnus