Blue plate

Taustamusiikki ei nyt ihan istu fiiliksiin mutta koska macin kaukosäädin tipahti juuri sohvan väliin ja nouseminen ja kahden metrin matkan taittaminen on liian vaivalloista niin soikoon sitten Madonna. Ja mitä hittoa juuri tapahtu? Rekisteröin itseni tänne! Hiukan teininpänä voisin todeta että OMGH mutta nyt tyydyn vain tuudittamaan itseni keski-älylliseen todellisuuteen jossa totean olevani liian tylsistynyt. Alkuperäinen tavoitteeni kirjoittaa terassikokemuksestanikin saa jäädä seuraavaan kertaan, koska Madonnan jollotus taka-alalla tappoi kirjoitusvireen.

Kappale vaihtui, palataan terassille.

Virallinen terassikausi on sitten korkattu auki. Espan puistossa, Kappelin tunnelmallisella ja ihanan lokkivapaalla stratösfäärillä kuunnellen poliisisoittokuntaa ja pohtien parin takanaistuneen kypsään ikään ehtineen ryppymummon ongelmaa siitä, että eikö nuo poliisipojat nyt soitakaan sitä ihanaa ja tunnelmallista marssimusiikkia jota ko. henkilö olisi niin kovasti halunnut kuulla.

Samaan aikaan kun espanjalaisen viinitilan kuiva taidonnäyte kuohui itseään kuoliaaksi lasissani (koska Chile tms. paikka oli ryssinyt ja mansikalla maustettua Fresitaa ei ollut saatavilla - näin baarimikko minua valaisi) mummeli päätti, että koska hänen seuralaisensa oli jo torkahtanut itsensä autuaammille unelmointivesille, on hänellä oikeus ja kohtuus vaihtaa keskustelukumppania. Minuun.

Kiitos vain, ja terveisiä sillä valkeahattuiselle leidille jos satut tätä lukemaan.

Kävimme sitten siinä ikivihreän, poreilevan ja parsailevan keskustelun siitä mikä rouvan (neidin?) elämässä oli pielessä.

No, siis ihan ensiksikin ne poliisit ei soittaneet sitä nuoruuteen palauttavaa marssimusiikkia, vaan jotain ihan kamalaa uudenajan hömpötystä (heikko vastakommenttini oli todeta että jazz ei nyt ihan niin uutta ole ja minä ainakin pidän tästä)

Sitten se kamalan epäkohtelias baarimikko (jonka kanssa olin käynyt mukavan keskustelun tuotteiden saatavuusongelmista) ei ollut osannut tehdä rouvan mieleistä siideriä. Pohdin tässäkohtaa hiljaa kuinka monta tapaa on laskea siideri lasiin ja mitä poikarukka oli siinä väärin tehnyt. Tiedä häntä.

Sen jälkeen puhuttiin vielä klassisesti säästä ja kuinka kamalan ikävää oli istua kauhean kirkkaassa ja kuumassa auringonpaisteessa. Kysyin miksi rouva neiti ei menisi sisälle jos sää ei miellyttänyt (VIRHE! VIRHE!) ja sain kuulla kuinka kamalan epäkohtelias, huonosti kasvatettu ja näsäviisas nuori nainen olinkaan. Hän kuulemma aikoi tehdä minusta valituksen. No jaa, kaippa ravintolat saavat vähän väliä valituksia kun muiden asiakkaiden pärstä ei miellytä.

Tässä vaiheessa poliisit lopettivat, cavani oli väljähtänyttä ja päätin hipsiä ketunhäntä visusti piilossa Kauppatorin nousevia elintarvikehintoja ihailemaan pois, ennenkuin saisin käsilaukusta.

Se siitä terassikauden korkkauksesta. Tästälähin istun baarin pimeimmässä nurkassa!

Kirjoitettaessa soi Madonna - Isaac