Ilmiöt

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on koti.

Syksyn hemmottelut  9

Syksyllä tuntuu siltä, että kaikki ihmiset alkavat olemaan paljon levollisempia ja suunnittelemaan tulevaa paremmin kuin kesällä. Vaikka kesällä moni lomailee niin on syksyssä jotain erityisttä mielenrauhan ja asioiden suhteen. Minusta ainakin on tullut mm. kylmän ilman takia todellinen sisäihminen ja viihdyn hurjasti kotona ja ihan töissä.

Myöskin kauneushoitolat, hierontapaikat ja kampaajat ajanvarauksensa kanssa huutavat hunajaa. Ihmiset todellakin osaavat näköjään hemmotella itseään ja minun mielestäni syksy onkin oman itsensä hemmottelun ja asioiden järjestämisaikaa. Nimeänkin sen yhdeksi parhaimmista kausista koko vuoden aikana. Mielestäni esim. syksy on parempi kuin kevät. Mutta toisaalta. Ääh. Niin vaikea toisinaan päättää.

Jos ajattelee toisella tavalla niin onhan valkoinen maakin kaunis kun lumi tulee, ja varsinkin jos tykkää talviurheilusta. Minä en , joten mieluummin kuitenkin kävelen bootsit jalassa ilman talven liukastumisia.

Itse aina kesän jälkeen pidän tosi tärkeänä huollattaa ihon kuntoon ja lisätä kuntoilua, sekä alan syömään säännöllisemmin. Hemmottelusta tulee ikäänkuin sallittua ja tarve oman kehon ja ulkonäön parantamiseen kasvaa. Johtunee varmaan kesästä jolloin ei paljon moni katso mitä suuhunsa pistää.

Itse hemmottelin jo itseäni hiukan tänä syksynä. Kävin aivan jumalaisessa hoidossa viikko sitten. Eräs Miriam vantaalta teki minulle Shiatsu hieronnan, missä vapautetaan kaikki pahat pois ja hengitetään ulos kaikki huolet. Samalla kaikki paikat hierotaan auki ja tunne on mitä loistavin. Hieronta kesti tunnin ja maksoi vain 75 euroa.

Ihania nautinnollisia päiviä kaikille.


Jee mä oon stadilainen!  41

No nyt on vihdoin asunto helsingistä. Ja ihan yksin mun...Tää on mahtavaa. Mä oon pienestä asti haaveillut, että saisin asua keskustassa lähellä kaikkea ja elää ns. "suurkaupungin" elämää. Unelmahan olisi tietysti elää jossain New Yorkissa, mutta jos nyt aloitetaan tästä helsingin keskustasta. Sain upean asunnon suoraan helsingin ytimestä ja mulla on kaikki kivenheiton päässä. Olen niin iloinen. Erityisen mukava etu tässä sijainnissa on se että ei tarvitse enää itkeä pitkiä taksijonoja ravintolailtojen päätyttyä vaan voi kipitellä suoraan kotiin kun muut jonottelevat ja pääsevät tuntikausien jälkeen kotiin. Jos haluaa syömään, ei tarvitse vaihtaa edes katua. Jos haluaa drinkille, ei tarvitse vaihtaa katua. Ja jos haluaa kauppaan niin niitä löytyy jopa 4 ihan kaikki lähellä toisiaan. K-kaupat ja s-ryhmän kaupat. Minulle julkisuudenhenkilönä hauskaa on myös se että ihan naapurista löytyy nelosen, radio rockin, seiskan ja bigbrotherin toimitukset.

Hiukan vielä mietityttää minkälaisia naapureita mulla sattuu olemaan ja tuleeko helposti satikutia jos kuuntelen täällä viikonloppuisin kavereiden kanssa vähän musiikkia tai kun ystävät pomppii tupakalla rapun edessä. Kireä meininki ei oo yhtään mun juttu ja ei ole kiva olla naapureiden suhteen kokoajan varpaisillaan.

Vuokrasta ja sisustuksesta kuulette myöhemmin lisää, sillä koti on juuri esitelty medialle ja luvassa on siis kotiesittely. Nyt pitää sitten pitää kynsin hampain kiinni tästä asunnosta nimittäin johan sitä saalistettiinkin puolisen vuotta vähintään..

Ainiin täytynee vielä muuten mainita että löysin ehkä stadin parhaan pizzerian, nimittäin hetki sitten söin parhaan pizzan minkä olen ikinä tilannut. Vieressä on italialainen ravintola ja pizzoissa ei kyllä täytteitä säästellä. En tosin ole vielä testannut parhaaksi valittua Dennis pizzeriaa, joka sekin on ihan naapurissa.

Nyt makoisia unia ja palataanpa astioille jo heti keskiviikkona. Silloin taas uutta blogia pukkaa. Aiheista voi laittaa toivomuksia kommenttiosioon.

Love

Henna


Tavan vuoksi  3

Vietin viikonlopun kotona. En siis lähtenyt yhtenäkään iltana ulos, yöhön. Tämä ei varmaan kuulosta suureltakaan saavutukselta, joten kerron viime syksystäni. Syys-joulukuu aikaväliltä kalenteristani löytyy yksi viikko, jolloin en ole ollut yössä, bileissä, pippaloissa tai kissanristiäisissä. Yksi viikko. Keskimäärin olen ollut ulkona 2-3 kertaa viikossa. Ex tempore-iltoja en ole kalenteriin edes merkinnyt.

Tuntui siis melko epätodelliselta viettää lauantai-iltaa tiskaten Whitney Houstonin tahtiin. Halusin lähteä ulos. Yökiidosta on tullut tapa aivan kuin hampaiden pesusta: harjaan hampaat kaksi kertaa päivässä, ja olen yössä kolmisen kertaa viikossa.

Tuttavapiirini toiminta vahvistaa käsityksen, jonka mukaan biletys on kiinteä osa kaupungissa asuvien nuorten aikuisten elämää. Kaikki juhlivat, vaikkei varsinaista juhlan aihetta olisikaan. Facebookin statuspäivitykset kertovat oleellisen. Sunnuntaisin oloja voivotellaan urakalla, ellei olla lähdössä Sunnelaan. Viikonloppuiltojen vaihtoehdot rajoittuvat karrikoidusti myöhäisleffaan ja biletykseen.

Jotkut jämähtävät biletykseen. Eräs noin kolmekymppinen miestuttuni alkoi pohtia juhlimisen vähentämistä, kun tajusi lähtevänsä yöhön kokoajan nuorempien ja nuorempien mieskavereiden kanssa. Oman ikäiset kun alkoivat jäädä kotiin vaimojen ja lasten luokse.

Samainen mies mainitsi, että on vaikea keksiä korvaavaa tekemistä, kun on vuosia tottunut lähtemään lauantaisin radalle.

Onneksi kuitenkin joskus malttaa jäädä kotiin. Milloin sitä muuten ehtisi tiskata kahta kertaa päivässä, katsoa Titanicin ja lukea kolme vuotta vanhoja lehtiä?