Yhtäkään nuorta ei jätetä

  • Timo Heinonen

Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin. Valitettavasti meillä on kuitenkin yhä enemmän nuoria, joilla ei mene hyvin. Sulkeutuneisuus, yksinäisyys, kiusaaminen ja voimattomuus ovat monen nuoren arkipäivää. Nuorten syrjäytyminen on aikakautemme pitkäaikainen ongelma, johon tulee vastata sen vaatimalla vakavuudella. Itseasiassa olisi pitänyt tehdä jo paljon edellisen laman jälkeen, aina tähän päivään asti. Mutta parempi nyt kun ei milloinkaan.

Luvut kertovat nimittäin karua kieltään. Vuonna 2007 perusopetuksen jälkeisten opintojen ulkopuolelle jäi lähes 4 prosenttia nuoristamme. Ja sen jälkeen vielä ammattikoulutukseen päässeistä nuorista keskeytti yli 10 prosenttia opintonsa ja lukio-opinnotkin jäi kesken 4,2 prosentilla. Joka vuosi opintonsa keskeyttäneitä nuoria on siis yli 15 000.

Ongelmia on myös varttuneempien nuorten, jo täysikäisten keskuudessa. Kutsunnoista jää pois noin 20 prosenttia ikäluokasta. Näiden lisäksi varusmiespalveluksen keskeyttää 15 prosenttia aloittaneista ja siviilipalveluksen jopa 30 prosenttia.

Nuorisotyöttömyys on myös tänään todellinen vitsaus. Se on tullut maailman laajuisen laman myötä nuorison pahoinvoinnin rinnalle ja vaatii oman osansa. Viime vuonna alle 25-vuotiaista nuorista lähes 33 000 oli tahtomattaan työttömänä ja tilanne on pahentunut koko ajan ja rumimmat työttömyysluvut ovat vasta edessä tulevana keväänä.

Kaikki keinot näiden nuorten auttamiseksi ja nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi on nyt otettava käyttöön. Tällaisissa asioissa pitää elää ajassa. Maamme hallitus onkin ajan tasalla asian suhteen. Tämän kevään ensimmäisessä lisätalousarviossa keskityttiin erityisesti työllisyyteen, nuorisotyöttömyyden hoitoon ja koulutuspaikkoihin. Tämä on hyvä ja tärkeä uutinen.

Nuorten syrjäytymisen kannalta riskialttiimpia hetkiä elämässä ovat niin sanotut nivelvaiheet eli tilanteet joissa siirrytään peruskoulusta toiselle asteelle tai opinnoista työelämään jne. Tämäkin haaste on tiedetty pitkään, mutta nyt vasta se on tiedostettu ja ryhdytty toimiin monin keinoin.

Tällä hallituskaudella nuorten hyvinvointiin on ohjattu varoja eri tavoin, esimerkiksi perusopetukseen ja opintojenohjaukseen panostamalla, opintotuen uudistamisella ja tasokorotuksilla, vakinaistamalla erinomainen ammattistartti-kokeilu koko maan kattavaksi, kehittämällä joustavaa perusopetusta erityisen opetuksen rinnalla, vain muutamia mainitakseni. Myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa etsitään keinoja nimenomaan nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen puuttumiseen ja tukeen.

Yksi osa syrjäytymisenvastaista työtä on heti vuoden alusta eduskuntaan tuotu hallituksen esitys nuorisolain muutoksesta. Ehkä lain numero HE1/2010 kertoo asian tärkeydestä ja arvostuksesta nykyhallituksessa. Muutoksella pyritään vaikuttamaan erityisesti niihin nuoriin, joilla on toisen asteen opinnot kesken tai kokonaan suorittamatta. Päätavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea, ja myös tehdä avun hakeminen mahdollisimman helpoksi. Ei riitä, että tarjoamme palveluita, vaan nuorten täytyy ne löytää. Itse asiassa niitä pitää tarjota ja jopa positiivisesti tyrkyttää.

Ensimmäinen keskeisistä esityksistä on aluetasolla paikallisten viranomaisten rakentava yhteistyö. Lailla luodaan siis jokaiseen kuntaan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, joka kokoaa tietoa nuorten saamista ja tarvitsemista palveluista. Verkoston tavoitteena olisi sovittaa yhteen eri viranomaisten tarjoamat palvelut niin, että nuoret löytävät palvelun helposti, ja saavat tarvitsemansa avun joustavasti. Tällaisen verkon jäseniä voivat olla kunnasta tai alueesta riippuen esimerkiksi opetus-, sosiaali-, terveys- ja esimerkiksi poliisiviranomaiset.

Toinen uudistus on etsivän nuorisotyön vakinaistaminen ja laajentaminen koko maahan. Vuonna 2008 kokeiltiin etsivää työparitoimintaa, jossa syrjäytyneitä nuoria tavoiteltiin aktiivisesti ja tulokset olivat rohkaisevia. Vuoden aikana tavoitettiin lähes 2000 nuorta, joista 1455 nuorta saatiin ohjattua tarvitsemaansa palveluun. Tämä on varmasti kannattava työväline erityisesti suurissa kunnissa, ja siihen on varattu valtion budjetista jo tälle vuodelle viisi miljoonaa euroa.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä olen erityisen iloinen siitä, että hallitus on ottanut terävän otteen aiheeseen. Vuonna 2008 totesimme jo, että nyt on viimeinen hetki ryhtyä toimiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Valiokunnassa koimme tärkeäksi, että moniammatillista yhteistyötä tulisi helpottaa kaikin keinoin ja huutomme kuultiin.

Nuorten syrjäytymistä pyritään nyt siis ehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin. Tämä on erityisen tärkeää syrjäytymisvaarassa olevan nuoren kannalta, mutta asialla on myös toinen puoli. Jokainen täydellisesti menetetty nuori maksaa yhteiskunnalle jopa 1,1 miljoonaa euroa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskelmillaan todennut, että vuodessa menetetty nuori maksaa 27 500 euroa.

Syrjäytymisestä tuleva lasku on siis suuri, mutta ennen muuta se on aina inhimillisesti vielä suurempi tragedia. Nyt siis käärimme hihat ja jatkamme töitä pitääksemme kaikki nuoremme elämän pyörässä. Sen olemme velkaa maamme tulevaisuudelle.

4 kommenttia

Anonyymi

3.6.2010 14:08

Aikamoista jeesustelua tyypiltä, jonka puolue ajaa viimeistenkin hengähdys-ja tuumaustaukojen poistamista nuorilta. Kenenkään ei alle parikymppisenä pitäisi joutua päättämään, mitä tekee loppuelämällään.

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

WilleWau

3.6.2010 14:21

Ihan hyvä kirjoitus, jos asiat toteutuvat myös käytännön tasolla.

Syrjääntymisen kierre käynnistyy monella jo lapsuudessa. Kuitenkin tietoa, taitoa ja rahaa Suomessa asioiden kunnolla hoitamiseen on aina ollut.

Budjettiraamit ja -reviirit aiheuttavat parhaillaankin useita tuhansia hitaan syrjääntymisen tapauksia...

Eikä päättäjiä todellisuudessa kiinnosta paskankaan vertaa, mitä näille lapsille, nuorille ja perheille tapahtuu myöhemmin.

* * * * * * * * * *

Laiminlyövätkö kunnat lasten tarvitsemia terapiapalveluita?

"Vastaus on kyllä ja ei. Lainsäädäntöön ja käytäntöön tarvitaan ”saattaen vaihdettava” – toimintamalli, jolloin lasten ja nuorten pallottelu verovaroin toimivien viranomaisten välillä voidaan muinaisjäänteenä katsoa loppuneeksi."

Koko kirjoitus luettavissa osoitteessa:
http://ajankuva.blogspot.com/2008/04/laiminlyvtk-kunnat-lasten-tarvitsemia.html

* * * * * * * * * *

Toinen mielestäni vaalirahoitukseen ja varsinkin kokoomuksen liittyvä härskiys on voimassa oleva vakuutuslääkärijärjestelmä.

Miten vakuutuslääkäriksi päädytään?:
http://ajankuva.blogspot.com/2008/04/miten-vakuutuslkriksi-pdytn.html

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

4.6.2010 13:24

töihin ei oteta ja työharjoitteluista ei makseta.. se on vaan kannattavampaa olla kotona työttömänä kuin tehdä ilmaiseksi jotain mistä työkaverille maksetaan. ei järkeä. kaikki työmarkkinatuet yms pitäisi lakkauttaa niin jengiä olisi PAKKO ottaa töihin ja maksaa sitä palkkaa!

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

4.6.2010 13:35

Heh, onko varusmiespalveluksenkin keskeyttäneet nykyään syrjäytyneitä?
Itselläni on pelkkä peruskoulutus ja olen tehnyt nyt 10v töitä.
Alkaa vähän kyllästyttään kun tälläisissä kirjoituksissa kokoajan puhutaan minustakin jonain syrjäytyneenä toisenluokan kansalaisena.

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Jos sinulla ei ole vielä tunnusta Cityssä tai Facebookissa, luo tunnus Cityyn. Se käy käden käänteessä ja on täysin ilmaista.

Luo ilmainen tunnus