Kevät tulee kohisten vaikkei uskoisi kun ulkona pakkasukko riehuu kännipäissään tiputtaen lukemia aina vain alaspäin, järjettömyyksiin. Lueskelin kuntosalilla naistenlehtiä ja ihmettelin miten alas on tullut journalismin taito huomioonottaen vielä sen miten vaikea on päästä tuon alan kouluihin. Missä vaiheessa alettiin puhua alentuvasti lukijoille? Missä vaiheessa sisällöstä tuli yhtä pullamössöä jossa lähinnä keskitytään pinnallisuuteen, samanlaisiin kepeisiin pintaraapaisuihin mitä näkee blogimaailmassa? Missä on ne pintaa syvemmät artikkelit? Eräässä lehdessä oli tehty sarja uranaisista, ei siitä mitä haasteita he kohtavat työssään vaan miten he pukeutuvat työhön. *pyörittelee silmiänsä* Sitten haastattelua jatkettiin perehtymällä kodin luksus tyyliseen sisustukseen ja siitä miten he miehensä kanssa tapasivat. Voisin todellakin yrittää Vivienne Westwoodin tapaa olla vuoteen ostelematta vaatteita ja lukematta lehtiä (kerran taso on oikeasti tätä).
