miten voikaan olla näin turhauttavaa istua töissä… aika ei kulje millään ja väsyttää. aamulla onnistuin vielä nukkua pommiin ja hirveällä kiireellä suihkuun ja tukka oli vielä märkänä kun töihin pääsin, oi aamujen ihanuutta:)tässä tylsyyksissäni ja kaikkea muuta kuin positiivisella päällä päätin kirjoittaa runon, siitä tuli tälläinen tekele:
SYKSY
saapui syksy salaa
tuli pimeä huoneeseen
minä pimeässä haparoiden
en löytänyt kynttilää
joka tätä pimeyttä
vois hieman hälventää
minä kaaduin monta kertaa
päin seinää törmäsin
jäin viimein maahan makaamaan
tuntein niin väsynein
se olit sinä joka minut ylös nostit
sytytit kynttilän
huulin niin pehmein
piirsit sydämeeni ympyrän
en mä taidakkaan niin negatiivinen olla kun aika positiivinen tuosta loppujen lopuksi tuli. tai sit se johtuu siitä että taidan olla hieman höpsö romantikko:D mitä en kyllä myönnäX)