Contour

Vähän harrastuksia, paljon töitä ja nukkumisesta on turha runoilla. Blogi on alkanut sinkkuuntumisen jälkeen ja varmaan loppuu kunnollisen naisen iskiessä.

Näytetään kirjoitukset helmikuulta 2022.

Bensaa, turvetta ja tuuletonta tuulivoimaa

Kylläpä on polttoaine kallista. Sitä on myös sähkökin ja tuhansia ihmisiä lienee vaikeuksissa pörssisähkösopimuksineen.

Polttoaineen hinta laskee vain jos siitä on ylitarjontaa. Ei tosin välttämättä laske silloinkaan kun on välissä tarpeeksi pitkä jakeluketju veroineen ja välikäsineen.

Viime vuoden "alennusmyynti" oli kenties jollekin firmalle pelastus ja nyt sit taas siihen nähden lähes tuplaantunut polttoainekustannus tekee uusia vaikeuksia-

Sademetsiäkin Brasiliassa on kaadettu ilmeisesti ihan ennätystahtia. Sademetsä ei uudistu ja luultavasti sen tilalle tulee laidunta tai kuitupuufarmia yksilajikasvatukseen.

Sademetsän tilalle syntyy kenties seuraava autiomaa, eikä sateita enää tule.

Turvetta syytetään ilmastonmuutoksesta, ajetaan alas kotimainen tuotanto, romutetaan miljoonien edestä konekantaa ja sit ihmetellään kohonneita energiakustannuksia kautta maan. Turve kun kuitenkin on ollut suhteellisen helposti annosteltava säätövoiman polttoaine varsinkin kaukolämmön tuottamiseen.

En edes tiedä onko turpeella tuotettu merkittävissä määrin sähköä. Vesivoimalla on tuotettu ja ydinvoimalla olisi pitänyt tuottaa viiden reaktorin voimin jo kait kymmenisen vuotta, vaan eipä tuoteta vieläkään.

Ilmeisesti Olkiluoto 3 on kasassa viimeistä anturia myöden, mutta valtavan koon vuoksi sekä käynnistäminen että sammuttaminen vie aikaa. Luultavasti se sammutusmekanismi toimii paremmin ja varmemmin kuin missään aikaisemmassa voimalaitoksessa.

Ydinvoimaa on syytä pelätä siinä missä vesivoimaakin. Jos rakennetaan tarpeeksi iso laitos / pato ja se murtuu tai murretaan syntyy kaiken altaan tuhoavaa voimaa.

Turpeenkaan tuottaminen ei ole ongelmatonta. Polttaminen ei ole päästötöntä. Kuitenkin turvetta Suomessa olisi kun taas raakaöljyä ei liene kauheasti porattavissa.

Kasviöljyjen tuottamiseen on kesäisin jonkinlainen mahdollisuus, mutta sekään ei välttämättä onnistu ilman kemiallista torjuntaa.

Sähköautoilu ei meitä täällä tule pelastamaan. Toki jos sähköverkko on valmiina ja kestää esim 150 kW latauspiikit niin äkkiähän se matka pikalatauksen jälkeen taas jatkuu. Täällä taas jos joka taloon tulisi sähköautoa ja jokainen kilometrin säteellä työntäisi omansa 11 kW laturiin niin aika paljon tarvis verkkoa vahvistaa tai tehdä puskirivarastoa/ylikuorittamista estävää tekniikkaa.

Kotona ladattavassa sähköautossa toki plussana on ettei sen kanssa tarvitse lähteä huoltoasemalle tankkaamaan. Jollakin jo se voi vähentää vuosittaista ajosuoritetta tuhansillakin kilometreillä.

Se sähkö vaan tarvis pystyä tuottamaan. Vihreän siirtymän ei käsittääkseni ole tarkoitus tarkoittaa ihmisten elinkeinojen tuhoamista. Muualla kyllä voidaan louhia kivihiiltä, ruskohiiltä, palavaa kiveä, öljyliusketta, kaataa sademetsää ja nostaa polttoturvettakin. Täällä ennemmin tuhotaan elinkeinot yhteisen hyvän nimissä ja tuotetaan se poltettava tavara ulkomailta.

Jos kuutiometri koivuhalkoja maksoi tyyliin 25 € ennen EU aikakautta niin nyt hinta lienee jo nelinkertainen. Saa ehkä mennä kauas pakkia siihen 25 € tasoon.

Kymmenen markan litrahinnalla bensaa piti pystyä valmistamaan kannattavasti kotimaisista raaka-aineista. Nyt ollaan suoralla valuuttamuunnoksella n 12 markan tasossa eli valtavalla vanhalla tonnilla ei saisi edes sataa litraa 98 oktaanista bensaa.

Kun etanolin re85 tavoitehinta oli "pitkään" 1 € paikkeilla lienee siinäkin jo nousua tullut niin että tuntuu.

Toki polttoaineita verotetaan ja juuri nyt tuntuu että verotetaan aivan liikaa. Neste takoi ennätystulosta ja mikäs on takoessa jos on kaikki varastot ostettu pilkkahinnalla täyteen ja nyt pistetään tuplahinnalla markkinoille.

Tuppaa ministereiltäkin unohtumaan millaista on oikeasti olla pienituloinen.


Miettikääpä hetki

Viimeiset kaksi vuotta ovat näyttäneet huonoa suuntaa. Onneksi en ole ollut hoitokodissa tai sairaalahoidon tarpeessa.

Älkää tukkiko sitä Helsinkiä mihinkään valeuutisten virtaan nojaten. Kyllä se tukkoon menee kunnon lumisateella muutenkin kuten aina ennenkin.

Eilen puhelin soi. Joku oli kieltomerkeistä huolimatta ajanut pikkutielle, törmännyt penkkaan, peruuttanut ja päätynyt syvän ojan pohjalle autoineen. Ilmeisesti se oli hänen protestinsa- mitäpä noista kielloista kun siinä kerran jonkinlainen ura on.

Soitto oli kuitenkin sitä varten ettei saisi mennä auttamaan. Tien hoitaminen kuuluu jollekin ja se on kilpailtettu. Tietä ei kuitenaan ole tälläkään kertaa hoidettu tai pidetty auki vaan siihen on vaadittu talkoovoimaa. Ei kauheasti innosta lähteä talkoisiin koneen kanssa kun moottoripolttoöljy maksaa viime vuoteen verrattuna lähes tuplaten ja sitä kuluu viime talveen verrattuna ainakin tuplaten.

Polttoaineen hintaralli hirvittää. Tietenkään se ei mikään yllätys ole kun hinnassa on raaka-aineen hinta, kuljetuksen ja jalostuksen kustannukset sekä aina vaan kasvava määrä veroja.

Kun moni pieni kunnallinen sähköyhtiö aikoinaan myytiin ulkmaalaiselle toimijalle kaapelointikustannusten pelossa olisi kaupat tullut purkaa ryöstöhinnoittelun saapuessa.

Raakaöljyhän loppuu maailmasta aikanaan. Valitettavasti vaan nykymuotoinen sähköauto on melkoinen ympäristökatastrofi ennen tehtaalta ulos rullaamista ja nykytedon mukaan myös akuston käyttöiän päättymisen jälkeen. Luultavasti materiaaleja opitaan hyödyntämään paremmin tai helpommin kierrätettävä akku syntyy vahingossa pitkällisen tutkimuksen sivutuotteena.

Siltikään en haluaisi lähteä mitään syrjäistä metsätietä avaamaan millään pelkästään akkukäyttöosellä härvelillä. Tietä jos ei avata niin sieltä ei sit tule edes hakerekka läpi näillä keleillä.

Lämpimässä toimistossa on helppo huudella vedota vihreään siirtymään, kestävään kehitykseen ja ties mihin vihreyteen. Luultavasti se sormi menee kuitenkin suuhun jos pitäisi sen toimiston ja kodin lämmittämisen eteen hakea puut metsästä kirveen ja kottikärryn kanssa.

Sehän se suunta on jos ei ole kertakaikkiaan varaa ostaa polttoainetta nykysiin koneisiin ja kiitos ryöstöhinnoittelun ei ole kohta varaa sähköönkään. Sitä mukaa kun sähköautot yleistyvät nousee sähkönkin hinta ja sähköautosta tulee lypsylehmä siinä missä polttomoottoriautostakin. Erona vaan että polttomoottoriautolla pari tankillista vuodessa pitää itse moottorin vireessä kun harvakseltaan on pakottavaa tarvetta liikkua.

En missään nimessä kiistä sähköauton hyötysuhdetta. En myöskään kerran Teslan kyydissä olleena kiistä helposti nykytekniikalla saavutettavissa olevaa suorituskykyä pelkällä sähköllä.

Helsingin luultavasti saisi pyörimään oikeinkin hyvin ilman polttooottoriautoja. Tilanne on vaan kovasti toinen silloin kun lähimpään pistorasiaan on kymmeniä kilometrejä, tie on ummessa ja lämpötila 17,2 astetta pakkasen puolella.

Pandemia on saanut pohtimaan matkustamisen tarpeellisuutta. Saman on tehnyt myös polttoaineen hintaralli. Veroissa olisi jo hyvinkin paljon laskemisen varaa.

Rajoitustoimet ovat hiertäneen monen mieltä. Itseäni hiersi kun hautajaisreissulla ei saanut yöllä syödä huoltoasemalla. Enemmän kuitenkin olisi hiertänyt jos sama reissu olisi tehty rokottamattoman terveydenhuollon ammattilaisen hoitolaitokseen kantaman taudin vuoksi.

En ymmärrä rokotevastaisuutta. En tosin sitäkään miksi talvella pitää matkustaa kanarialle ja kesällä valittaa hellettä.

En ymmärrä valeuutisia, mutta ymmärrän kyllä mitä tarkoittaa +100 000 sotilasta tai 5,5 miljoonaa kuollutta.

Toimiva demokratia diktatuurin naapurissa antaa mahdollisuuden osoittaa mieltään päätymättä vielä minnekään vankileirille. Riittävällä määrällä valeuutisia on ennekin sotia aloitettu ja jos ne ei riitä niin ammutaan sitten vaikka omia.

Sitähän tuo rokotevastaisuus vähän on- omien ampumista. 98 prosenttia maapallon väestöstä kuolee niin rokotteita tuskin siitä lähivuosina tarvitaan tai saadaankaan. Polttoainetta ja ruokaa riittää taas tuhanneksi vuodeksi. 2-4 % kuolleisuus taas noin kärjeistetysti voi olla hoitajamitoituksen ja julkisen talouden pelastus. Ei vaan paljon lohduta siinä vaiheessa kun oma äiti kuolee tuollaiseen pieneen ja vaarattomaan kulkutautiin jota ei osattu hoitaa.

Sikäli jos olen sen taudin potillaalle jostain kantanut ja vanhus kuolee niin mitä joudun sit vaan elämään sen tiedon tai tietämättömyyden kanssa.

Minusta ei olisi hoitajaksi, lääkäriksi, terapeutiksi tai matkaoppaaksi. Kone ei yleensä kuole odotellessaan ilmansuodatinta tai uusia kierteitä vakaajan kiinitykseen.

Rajoitusten oikeasta mitoituksesta ja ajoituksesta tullaan varmaan vääntämään peistä vielä monta kertaa. Täällä voidaan jossain määrin luottaa tilastoihin ja demokratiaan. Jossain taas mieluummin ammutaan omia ja tilastoidaan muuta.