Unohdin eilen puhelimen sinne, missä olin kylässä. Soitin lainaluurista ja lupasin hakea luurini aamulla.
Aamulla ei onnistunutkaan ja tulin hakemaan luurin illalla. Hahaa, ketään ei ollut kotona – just se yks ilta vuodesta, kun nämä ihmiset ovat muualla!
Eiku naapuriin vaan lainaamaan luuria taas. Selvisi, että nämä ihanuudet olivat heitäneet luurini mun himaan iltapäivällä – just ku olin lähteny heidän luokseen.
Nyt kökötän venailemassa, joskos he tulevat pian kotiin. Onneks löysin vara-avaimen, niin ei tarvi mennä taas tonne ulos räntäsateeseen.
Mä osaan.