Neverending road?

Mitenköhän monta päivää/viikkoa/kuukautta jaksais syödä pelkkää peruspannaria, jos ainoastaan sen kylkiäisenä tuleva hillo vaihtuu erimakuiseen?

Jatkoa: missäköhän vaiheessa hillokaan ei enää auta, vaan alkaa olemaan oksennuksen aihe siinä missä pannarikin?

Kolmas kysymys: osaako pannarinhotkija itsekään nähdä tilanteen hullunkurisuutta, ja mistäköhän koko idea sai alkunsa?