Tänään tajusin sen. Mä olen onnellinen! Mun asiat vois olla paljon paremminkin, mutta silti mä tunnen itseni onnelliseksi. Juuri nyt. Ihmeellistä, koska mitään ei ole tapahtunut, ainakaan mitään tavallisesta poikkeavaa.
Edelleen on samat huolet, että mistä ensi kuun vuokra ja mistä oikeita töitä kesäksi. Mutta, nyt en anna sen vaivata mua.
On mulla ihania kavereita, välittävät vanhemmat, töitä ja opiskelua. Marjoja pakastimessa ja aurinkokin paistaa jossain pilven takana.