Mahtavaa ku neti tökkii, jumittaa ja hidastelee, ja sitten tulee klikattua näkemättä johonkin kohtaan ruutua.
”Pikaviestin poisto onnistui.”
Argh! Onnistuin dellimään juuri saadun pikiksen enkä edes tiedä keneltä se oli. Menen pihalle hengittelemään raikasta happea ja nieleksimään epätietoisuuden nostattamia kyyneleitä.
Enkä tarvitse sääliänne, pärjään hyvin näin. Mulla on kuitenkin iso ego sekä äänet ja torakat päässäni. Tosin ne äänet saattaa olla torakoiden.
Nyt mua vaivaa todella paljon tämä suuri mysteeri, joka vie varmasti vähäisetkin yöunet. On se niin traagista miten pienet city-asiat voi kasvaa ylitsepääsemättömän suuriksi.