Sadosta

Voi olla sattumaakin, että heti syskuun alkuun osui myös tekojeni ja olemiseni satoa. Sanoja [b]ja[/b] tekoja. Tunnustusta ja arvostusta. Saavutuksia ja onnistumista. Joskus, kaukaisessa menneisyydessä, sunnuntait olivat niitä ikäviä päiviä, joiden jälkeen alkaisi taas henkisesti harmaa maanantai, vastuu, jaksamisen pakko… Eipä silloin osannut liittää näitä merkkejä elämäntilanteeseen eikä viikonpäivään. Tämä sunnuntai oli täynnä rakkautta, iloa, hyvää oloa, ystävyyttä, hauskanpitoa, mahtavia uutisia, ymmärtämistä, jakamista ja läheisyyttä. Olen kiitollinen, ihan kaikesta. Nyt sitä näkee saavansa nauttia sen tuloksista, että on aito oma itsensä ja uskaltaa rakastaa kuin ei olisikaan koskaan tullut loukatuksi.