Syyllisyyden ja häpeän parasta ennen -päivämäärä?

Aina, kun sinua tai jotain muuta mielestäsi loukataan tai kun mokaat itse, laita peruna säkkiin. Kanna säkkiä mukanasi kaikkialle minne menetkin. Jossain vaiheessa alati kasvava perunakuorma alkaa mädäntyä ja lemuta, mutta et saa antaa sen lannistaa itseäsi. Älä missään nimessä jätä säkkiä, vaan kanna sitä mukanasi muistuttamassa sinua siitä, miten kaltoin kohdeltu oletkaan, miten huonoja ihmiset ympärilläsi ovatkaan ja siitä, miten huono ihminen itsekin olet."

Kiehtooko? Miksi?

Masokisti keskittyy kertaamaan mielessään virheitään ja häpeän kautta yrittää ostaa itselleen synninpäästön, jota ei todellisuudessa haluakaan, koska se tarkoittaisi lopullista vapautumista taakasta. Taakka on taas kasvanut ihoon kiinni ja antaa masokistille valttikortin esittelemään omaa mitättömyyttään, joteivät muut niin ehtisi tehdä, ja vapauttaa sen nojalla hänet vastuustakin. Mitä vastuuta heikolla muka olisi.

Sadistituomari taas elää lähinnä muiden kautta ja saa nautintonsa siitä, kun saa työnnettyä sormensa jonkun toisen kipukohtaan tai virheeksi näkemänsä suuntaan: "Sinä olet huono ihminen ja minä, joka olen sinua näkevämpi, osoitan sinulle virheesi. Parannahan tapasi, maan matonen!" Tuomarin toimen tarkoitusperä on vältellä oman elämänsä revisiointia, vaikka siellä sitä työsarkaa vasta onkin.

Elämän virta soljuu niin masokistien kuin tuomareiden suonissa, virta on vain joko ehtynyt heikoksi puroksi tai saastunut nauttimiskelvottomaksi sapeksi. Eikä sellaista voi kai elämiseksikään sanoa, vaan kyseessä lienee päämäärätön löytöretki, jolla ei saavuteta mitään aitoa ja joka päätyy samaan tyhjyyteen, mistä alkoikin.

Tässäpä haaste näille rikkinäisille olioille: "Kyllä, minä mokasin ja olen pahoillani. En silti kanna tätä kuormaa mukanani, vaan opin virheistäni, painan ne muistirkistoni hyllyille ja elän tätä hetkeä" sekä "Kyllä, joku toinen mokasi. Entä sitten? Millä oikeudelle minä esitän jumalaa ja tökin tätä ihmistä syyllistävällä sormellani ihan kuin minulla olisi siihen varaa? Menenpä itseeni ja keskityn omiin tekemisiini, niihin sentään voin konkreettisesti vaikuttaa."

Tietysti olemassaoloaan voi jatkaa myös rikkinäisenä, onhan se tuttua ja turvallista, vaikka ummehtuneisuus ei annakaan samaa sisältöä kuin raikas happi. Jokainen tekee valintansa itse.

Kirjoitettaessa soi Beyonce: Run The World (Girls)