Terveydenhuollon ammattihenkilörekisteri

Tsadin Pravdassa (HS) kirjoitti STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee 17.9.08 seuraavalla tavalla:

”Eduskunnan käsittelyyn annettu lainmuutos koskee Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (Teo) ylläpitämää rekisteriä terveydenhuollon ammattihenkilöistä eli niin sanottua Terhikki-rekisteriä.

Lainmuutoksen jälkeen maksuton, internetissä toimiva palvelu sisältäisi osan Terhikki rekisterissä olevista tiedoista.

Näitä tietoja olisivat terveydenhuollon ammattihenkilön nimen ja rekisteröintinumeron lisäksi syntymävuosi ja ammattipätevyys, maininnat mahdollisista erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärioikeuksista sekä tiedot ammatinharjoittamisoikeuksien rajoituksista.

Nämä tiedot ovat nykyisinkin julkisia ja tiedusteltaessa saatavissa Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta. Rekisterissä ei olisi henkilöä koskevaa tietoa silloin, kun henkilön ammattioikeudet on poistettu.

Uudistuksen myötä terveydenhuollon ammattihenkilöä ja hänen kelpoisuuttaan koskevien tietojen saanti yksinkertaistuisi eikä olisi sidottu enää virka-aikaan.”

* *

Kuitenkin lakiesitykseen on taas kerran jäämässä pahoja aukkoja:

1. Potilaalle ei tule edelleenkään mahdolliseksi poistaa omalta kohdaltaan etukäteen sellainen merkittävä eturiista, ettei oma uusi lääkäri toimi samanaikaisesti niin hoitavan lääkärin kuin vakuutuslääkärin roolissa.

2. Potilaan oikeusturvan kannalta hyvin suuri epäkohta tulee edelleen olemaan siinä, että myös vakuutuslääkärinä toimivan lääkärin toimimista vakuutusyhtiön palkkalistoilla ei voi mitenkään muutenkaan potilaana etukäteen varmistaa.

3. Potilaan oikeusturvan kannalta erittäin tärkeää tietoa lääkärin statuksesta ei ole saatavissa edes julkisen tai yksityisen puolen ajanvarauksista tai niiden internet sivuilta. Kelan tai vakuutusyhtiöiden sivustoista puhumattakaan.

Jokainen voi halutessaan testata tuon asian, vaikka heti.

* *

Miten nuo puutteet tulevat näkyviin?

Vakuutuslääkärinä toimi lääkäri osaa varmatenkin hoitaa lääketieteellisen puolen hyvin.

Vaan se tieto, mitä hän suullisesti vastaanotollaan toteaa ja sitten kirjoittaa lääkärinlausuntoonsa poikkeavat toisistaan.

Miten puhutun ja kirjoitetun sanan poikkeamat vaikuttavat potilaan elämään?

Ellei potilas huomaa vakuutuslääkärin tekemässä lausunnossa puutteita ja vaadi niiden oikaisemista, niin se saattaa johtaa potilaan kohdalla 10 – 20 vuoden kyykytykseen.

Puutumaan jääneiden tietojen avulla vakuutusyhtiössä toimiva vakuutuslääkärikollega voi alkaa rakentamaan sairaasta tervettä ja sitä kautta edelleen täysin työkykyistä.

* *

Ongelmasta kirjoitti samassa lehdessä kuin alussa mainitsin 20.9.08 osuvasti valtiopäiväneuvos Esko Helle. Myös erikoishammaslääkäri. Joten näkökulmaa ja elämänperspektiiviä hänellä piisaa.

Liian moni lääkäri istuu kahdella pallilla – ”Johto-ongelmat ovat yksi iso syy terveydenhuollon vaikeuksiin. Toinen ja ehkä vielä suurempi syy on liian monen lääkärin istuminen kahdella pallilla.

Ostopalveluissa saattavat edut törmätä. Oikeuskanslerikin lienee asiaa selvitellyt. Minusta lääkärin ei tulisi voida toimia yhtä aikaa sekä yksityisenä että virkalääkärinä.”

Kuviohan on aivan sama hoitavana lääkärin ja vakuutuslääkärinä samanaikaisesti toimimisen suhteen! Vai mitä?

* *

Vakuutuslääkäreitä pitää ja saakin olla.

Järjestelmän vain pitää olla avoin ja niin läpinäkyvä, ettei potilaiden tarvitse pelätä loppuelämänsä suhteen.

* *

On hyvä, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat vastustaneet yhteisesti lakiesitystä ammattihenkilörekisteristä, koska siitä on ollut mielestäni taas kerran liikkeellä vajavaista tietoa.

Toisaalta heidän on hyvä tietää, että jos terveydenhuollon työpaikkana toimivassa rakennuksessa on home- ja kosteusvaurio, niin myös vakuutuslääkärinä toimiva hoitava lääkäri/työterveyslääkäri ei ole potilaan oikeusturvan toteutumisen kannalta paras vaihtoehto.