Kävin eilen kirjastolla ja mukaani tarttui läjä koulutusoppaita. Ajattelin selailla niitä läpi, josko sieltä löytyisi jotain mielenkiintoista iltakurssia. Sitten aloin ynnäämään harrastuksiani, töitä ja sosiaalista ”elämääni” ja sain lopputuloksesi sen, ettei vuorokaudessa ole yksinkertaisesti niin paljoa tunteja, että saisin otettua lisää tekemistä.
JV-harrastuksesta voisin tietenkin puristaa jotain tunteja pois, salista ei viitsis tinkiä, koska siitä maksaa kuitenkin sen yli 70e kuukausimaksun ja sosiaalinen elämä on muutenkin rajoittunut lähinnä harrastuksiin ja muutamaan läheiseen kaveriini, ettei siitäkään voi kauheasti tinkiä päivätöistä ja yöunista puhumattakaan.
Sinänsä hassua, että en pidä itseäni kovinkaan sosiaalisena eläimenä, koska en kaipaa mitään illanistujaisia viikonloppuisin kavereiden kanssa, tai muutakaan yhdessä puuhastelua. On oikeastaan aina riittänyt se että on yksi tai kaksi läheistä kaveria jonka kanssa voi jutella vaikka messengerissä/puhelimessa päivittäin. Mutta siinä vaiheessa, jos en saisi päivittäistä kasvotustenhöpöttelykiintiötä täyteen esimerkiksi töissä tai harrastuksissa, niin mä varmaan sekoaisin.
Joskus luin kirjan, jossa kirjoitettiin tuosta että ihminen voi olla erakkoluonteinen mutta silti, ihminen on aina laumaeläin. Ainakin terve ihminen. Ja että yksinolo ja ihmiskontaktien vähyys ei tee kovin hyvää psyykkeelle. Toisaalta, enpä usko että ihmiskontaktien riippuvuudestakaan on hyviä seuraamuksia, mutta sellainen kultainen keskitie on tässäkin varmasti se parhain.
Olen välillä törmännyt ihmisiin, joilla on aikaa vaikka muille jakaa, mutta he eivät hyödynnä sitä millään muotoa järkevästi. Istuvat vaan kotona, syövät, juovat ja pelaavat tietokonepelejä asunnossaan jossa on likaa ja paskaa ympärillä enemmän luin laki sallii. En osaisi lorvia edes kotonani ja jos olen jonkun luona, jossa on sotkuista niin tulee pakottava tarve alkaa keräilee roskia pöydiltä ja pistää niitä roskikseen.
Jos olisi sellainen päivä, ettei ole tiedossa yhtään mitään, niin siinä vaiheessa alan viimeistään tekemään perusteellista siivousta asunnossani ja pesemään pyykkejä yms puuhastelua. En yksinkertaisesti vain kykenisi istumaan telkkarin tai tietokoneen äärellä tekemättä mitään kehittävää.
Tai jos joutuisin työttömäksi, niin en osaisi vain olla kotona tekemättä yhtään mitään. Hakeutuisin hyvin nopeasti joillekin kursseille tai keksisin muuta kehittävää puuhaa, hakisin kirjastolta kirjoja ja vaikka itseopiskelisin jotain kieliä.
Kiukuttaa ihmiset, jotka eivät hyödynnä aikaansa millään muotoa fiksusti, kun itsellä taas aika ei meinaa millään riittää kaikkeen siihen mitä haluaisi tehdä.