Musiikki on hieno asia.

Jäi eilinen konserttielämys vähän vaillinaiseksi kun olin siinä vaiheessa jo niin tuiskeessa.. Niin Dingoa olin katsomassa tai itseasiassa Neumann & Eve akustista duuoa.(Olipas outo sana) =D Kuviakaan en saanut kun akku oli vailla virtaa kamerassa. Ei taida toi väkevä viina oikein käydä mulle kun muistikuvieni mukaan taisin olla aika riidanhaluinen =/

Joo nyt loppuu kyllä tää ryyppääminen =D Tai no enhän mä koskaan paljon ole kyllä juonutkaan. Ei oo kyllä juurikaan taipumuksia kovin ihmeelliseen tissutteluun koska mulla on yleensä sen verran tekemistä ja ajateltavaa etten siihen jaksa aina aikaani tuhlata. Tosin kyllä se joskus ilonpitoon sopii mainiosti mutta kohtuudella =)

Jos musta kaivetaan hieman hintimpiä puolia esiin niin se voisi olla esim. se kun tykkään yhdestä "poikabändistä" tai sanotaan nyt että "miesbändistä" eli Anathemasta melkoisesti. Mielestäni tämä brittiläinen yhtye osaa taidon pukea sanoiksi ja musiikiksi tunteita joita on muuten hyvin vaikea ilmaista. Musiikin välityksellä kuulijat saavat oman osansa kurjuudesta. Elämän tuskaa, rakkaudettomuutta, surua, kaihoa, yksinäisyyttä, eroja, kaipausta. Esim. kaikkia näitä asioita bändi yleensä biiseissään käsittelee. Biisit ovat yleensä todella surullisia mutta myös kauniita.

Ja sitten yhden hienon biisin sanat :

Anathema - Regret

As I drift away... far away from you,
I feel all alone in a crowded room,
Thinking to myself
"There's no escape from this
fear
regret
loneliness..."

Visions of love and hate
A collage behind my eyes
Remnants of dying laughter
Echoes of silent cries

I wish I didn't know now that
I never knew then...
Flashback
Memories punish me once again
Sometimes I remember all the pain
that I have seen.
Sometimes I wonder what might
have been...

Visions of love and hate
A collage behind my eyes
Remnants of dying laughter
Echoes of silent cries

And sometimes I despair
At who I've become
I have to come to terms
With what I've done

The bittersweet taste of fate
We can't outrun the past
Destined to find an answer
A strength I never lost
I know there is a way,
My future is not set,
For the tide has turned
But still I never learned to live
without regret.

Nyt en pysty enää oleen kyllä tässä asennossa, pakko mennä takaisin petiin..

Kirjoitettaessa soi Anathema : Regret