Mulle tuli tälläinen niinsanotusti Kalervo Kummolan kommenttien kimmoittamana:
Iha naisten ihastelua
Katson sinua jo kaukaa, kuinka kuljet tuttu tai tuntematon neito armainen.
Piirteesi,millaiset vain, sattuvan ihanasti sykähdyttävät sieluain.
Tavallasi kaunis olet, kuin perhonen Luojan luoma.
Lepattelet suoraan sydämeni kammioihin läpättelet.
Tunnen, kuinka sydän ja mieli kevenee, kun kuten perhosta, sinua ihastelee.
Olet kuin luonto ja luonnon lääke,
parannat sielua ja sydäntä,
pidät hetken hyvällä miellä.
Onko rikoksista sitten julmin jos silmäni haluavat sinut hetkeksi niellä?
-Kari H.