…ja nolaa itsesi. Joo, näin tein ja veivasin kilpailevalle sivustolle sellaisen…ne kutsuu sitä siellä kai deittiprofiiliksi. Periaatteessa vastaava kaavake kuin tämän puljun normaali profiilin pykäämiseen tarkoitettu vastaava + vähän lisämausteita horoskooppien ja muiden epäolennaisuuksien muodossa. Sinälläänhän tuossa ei ole mitään noloa. Kyse on vain nykypäivän kiireisten ihmisten kanavasta tavata uusia ihmisiä. Se kuittailun määrä mikä tuosta kuitenkin seuraa on ilmiömäinen jos joku omista tutuistani tuon sieltä bongaa. 🙂
Eniveis, olen aina ollut vähän sitä mieltä, että nämä tämän tyyliset palvelut vääristävät entisestään jo naurettavan suurta epätasapainoa miesten ja naisten keskinäisen kysynnän suhteen. Naisena pitää oikeasti omata aika huonot olosuhteet ja kertoa niistä avoimesti ettei kukaan kiinnostu. Miehenä taas…no…sanotaan vaikka niin, että elleivät tarinat ole rankasti liioiteltuja niin jos mies saa vastauksen tai pari, miehellä menee jo vahvasti. Sen lisäksi jokaisella meistä standardit nousevat heti monta pykälää netissä. On ihan eri asia katsoa hakemusta jossa joku tyyppi hakee käytännössä audienssia asioiden etenemisen mahdollisuuksien selvittämiseksi kuin olla siinä tilanteessa suoraan. Siitähän tässä on kyse. Ihmiset pyytävät lupaa tavata toisen ihmisen ja suorittavat siinä samalla rumasti sanottuna melkoista huoraamista. Ero on vain siinä, että raha ei vaihda omistajaa vaan maksuvälineenä on valokuva ja kuvaus itsestä. Itseasiassa mikään tapaamisprosessi ei juurikaan muutu tästä kummallisemmaksi. Loppupeleissä prostituution ja normaalin pariutumisen ero on siis vain maksuvälineessä. Raadollista, niin raadollista. Oikeastaan myös kiehtovaa.
No, se mikä tässä koko uutisessa oli kirjoittamisen arvoista sitten kuitenkin oli se, että sain kymmenen minuutin sisään pari vastaustakin. Toinen jopa potentiaalisen ikähaarukan sisään asettuvalta mimmiltä. Pari lähes äitini ikäistä naista kertoi myös että olen söpö. No, varmaankin joo mutta myös sen ikäinen kuin heidän lapsensakin joten se ehkä vaikuttaa asiaan.
Samainen mimmi, siis tämä ikähaarukkaan mahtuva lähetti naamakirjaprofiiliinsa linkin pari minuuttia myöhemmin jonne menin sitten neitiä morjenstamaan. ”Moi, miten sun päivä on mennyt?” Vastaus on vielä saamatta. Toki on mahdollista, että viesti ei vielä ole saavuttanut kohdettaan, mutta pidän sitä vaihtoehtoa epätodennäköisenä.
Tämä herätti kysymyksiä minussa. Ei niin, että olisin jotenkin murheen murtama tästä, mutta mitä ihmettä ihmiset yleensäkään olettavat että heille kirjoitetaan? Twilightin uusi tuleminen tai vastaava? Voinhan olla erilainen nuori, mutta minun mielestäni keskustelut eivät muutenkaan pidä sisällään mitään tuntien puheenvuoroja vaan vuorosanat ovat yleensä kompakteja informaatiopurskeita joihin vastataan samanlaisilla. Vähän niin kuin:
”Moi, miten sun päivä on menny?”
”Moro moro, ihan kivasti, nukuin vähän turhan myöhään. Mites sun?”
”Mitäs tässä, vapaapäivää viettelen, pitäis siivoilla ennen kuin vieraat tulee kylään.”
”Ai, onko teillä jotkut bileet tai vastaavat?”
”No ei oikeastaan, kaveri tulee hierottavaksi ja sitten istutaan iltaa. Aika perus kokoonajo.”
”Ai sä hierot ihmisiä? Hieronta on suunnilleen parasta maailmassa. Voi kun joku hierois muakin.”
”Eiköhän sekin järjesty jossain välissä. Mitä sä teit tänään vai onko nollaaminen menossa?”
jne. jne.
Jotenkin en osaa ottaa luontevasti aloitukseksi ”oli synkkä ja myrskyinen yö”-henkistä starttia ja sen jälkeen vääntää romanttista eeposta heti ensimmäiseen viestiin. Eräs nainen kirjoitti kyllä kiitettävän vastauksen. Pakko nostaa hattua hänelle. Minusta ei ole vain yksinkertaisesti pykäämään sivun mittaista myyntipuhetta itsestäni tyypille jonka en tiedä vastaavan edes ”ei kiitos”. Kyllä se muutama lause riittää. Vastaukset jaetaan kuitenkin pääsääntöisesti naaman perusteella ja ellei ihminen nyt ihan totaalisesti tyri tekstissä, se vastaus tulee jos naama miellyttää. Toisin kuin työhakemuksissa, näissä ei voi vain copy-paste:ta sitä juttuaan jokaiselle vähänkin kiinnostavalle. Vastauksesta pitää näkyä että ilmoitus on luettu ja tulla vähän infoa itsestäkin.
Mutta mikä riittää oikeasti. Lienee yksilöiden määräämiä juttuja tämäkin mutta noin keskimääräisesti, mikä riittää. 2 lausetta, 2 sivua, mikä? Mitä sen määrä tekstiä sitten pitäisi pitää sisällään? Kysymyksiä ja aina vaan lisää kysymyksiä…
Onneksi on helpompiakin tapoja pelata tätä lottoa. Menee kuppilassa jonkun luokse ja sanoo ”moi”. Siinä näkee sekunnissa lähteekö juttu mahdollisesti liikkeelle vai menikö hommat käteen. 🙂