• Laura Santanen

Retki Itä-Vantaalle: Kartanoita, hevosia ja luontoa

Edellisellä päiväretkelläni kävin bongailemassa lampaita Helsingin Lammassaaren alueella, mutta tänään suuntaan Vantaalle katsomaan hevosia, kartanoita ja hieman myös urheilemaan. Suuntaan siis Itä-Vantaalle, Hakunilan alueelle.

Haluan hyödyntää HSL:n vuorokausilipun tuomaa vapautta, joten ennen Vantaan bussiin astumista käyn vielä fiilistelemässä Helsingin eläväisintä kaupunginosaa, Kalliota. Kallion alueelle pääsee Rautatientorilta helposti esimerkiksi matkustamalla metrolla Hakaniemeen tai Sörnäisiin.

Oranssi metro kaartaa Rautatientorin asemalle ja hyppään kyytiin. Muutaman minuutin matkan jälkeen olen Sörnäisissä. Jään tässä pois kyydistä. Kävelen ulos metroasemalta ja suuntaan läheiselle Vaasankadulle.

Vaasankatu on kesän ajan toiminut kävelykatuna ja ennen niin huonomaineisella kadulla on nykyään myös paljon hauskoja baareja ja kauppoja. Koko Kallion alue on elävöitynyt paljon viimeisten vuosien aikana ja alueelle on tullut lukuisia uusia yrityksiä.

Vaasankadulta jatkan matkaa pienen mutkan kautta kohti Torkkelinmäkeä, joka on herttainen asuinalue pastellisine taloineen. Talojen edessä, mäen päällä on puisto. Täällä syön evääni ennen Vantaalle suuntaamista.

Pääsen Hakunilaan esimerkiksi busseilla numero 740, 741 ja 742, jotka lähtevät Rautatientorilta ja ajavat myös Sörnäisten Kurvin ohi. Odottelen bussia jonkin aikaa vilkkaassa Kurvissa, kunnes näen bussin numero 741K. Meneeköhän sekin Hakunilaan? Kysyn kuskilta ja saan myöntävän vastauksen. Kyytiin siis.

Matka-aika on noin 30 minuuttia ja päätän käyttää tämän ajan tehokkaasti hyväkseni ottamalla pienet päiväunet. Laitan herätyksen soimaan, etten matkusta pysäkkini ohi.

Puhelimeni piippaa herätyksen merkiksi. Olen Vantaalla. Vielä ei näy etsimääni pysäkkiä, Sotungintien pysäkkiä. Bussin takaosaan juoksee lapsi. Hän moikkaa ja kysyy, minne olen menossa. Vastaan hänelle ja samalla painan stop-nappulaa. Seuraava pysäkki on Sotungintie.

Täältä jatkan matkaa edessä näkyvää Viikinkitietä pitkin, jonka päässä sijaitsevat Nissaksen kartanon rauniot. Kartano on rakennettu vuosina 1912-1913, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1935. Nykyään kartanosta on jäljellä vain muutama kreikkalaistyylinen pylväs ja paikka on kuulemma erittäin huonossa kunnossa. Haluan silti käydä katsomassa, miltä tämä kartano nyt näyttää.

Muutaman minuutin kävelyn jälkeen näen jotakin. Sen täytyy olla etsimäni tuhoutunut kartano. Kävelen kartanon raunoiden ympäri. Alueella on näköjään istuttu iltaa rikotuista pulloista päätellen. Graffitejakin raunioihin on maalattu. Tämä on jostakin syystä kiinnostava paikka. Voi vain kuvitella, kuinka upea se on ollut kukoistuksensa aikana.

Nyt jatkan matkaa kohti jo aiemmin bussipysäkiltä näkemääni urheilupuistoa ja sen takaa alkavia lenkkeilymaastoja. Kävelen koulun ja urheilukenttien ohi. Täällä on todella hyvät ja monipuiliset liikuntamahdollisuudet!

Pian edessä näkyy aitauksia ja maataloja. Aitauksissa on hevosia. Tämä on näköjään ratsastuskoulu, Poni- Haka. Kävelen aitauksien ohi ja pian näkyy hieno, puinen rakennus. Sen täytyy olla Hakunilan kartano.

Puiden muodostama kuja johdattaa minut perille kartanoalueelle. Kartano on kaunis. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1905 ja se on nykyään Vantaan kaupungin omistuksessa. Pihamaalla on muitakin rakennuksia. Ne tuovat tänne mukavan maalaistunnelman. Tuolla näkyy penkkejä. Täällä on varmasti mukava vain viettää aikaa kauniina kesäpäivänä. Tänään on tosin sateista, joten en aio jäädä lukemaan kirjaa puun alle.

Suuntaan nyt lenkkipoluille. Pururata jatkuu pitkälle ja täällä on useita eri reittejä. Maisema on vuorotellen maalaismaisemaa, niittyjä, peltoja ja metsää. Talvella täällä on kylttien mukaan hiihtolatuja. Tämähän on loistava paikka tulla hiihtämään ensi talvena!

Maaseutu- ja metsämaisemissa lenkkeilyn jälkeen palaan takaisin lähtöpisteeseen, Hakunilan urheilupuistolle. Vettä sataa ja suuntaan bussipysäkille. Olin ajatellut käydä vielä Kuusijärvellä uimassa ja mahdollisesti saunomassa savusaunassa, mutta nyt jätän ne sateen takia väliin.

Täältä olisi päässyt Kuusijärvelle helposti bussilla numero 68A. Ehkä vielä menen sinne joku toinen päivä. Nyt odotan vain bussia numero 741, koska haluan pois vesisateesta ja haluan takaisin Helsingin kaupungin vilinään. Voisin mennä vaikka takaisin Kallioon juomaan kahvikupillisen.

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi