Ei mitään normaalia, ei tylsää ”tätä minä tein tänään”-vuodatusta. Niin kuin Nelonenkin sen oivalsi, jotain ihan muuta! Likaa ajatuksia, liika tilaa. Ehkä olisi vain helpompi maalata seinä punaiseksi ja todeta kysyjille miksi seinä on punainen…Noh siksi, koska mikään muu väri ei herättäisi samaa kysymystä ihmisen aivoissa kuin punaisuus. Intensiivisyydellään ja tyylillään niin hyökkäävä, mutta samaan aikaan kiihottavan pelottava. kaikki on vain mielikuvaa, illuusiota joka särkyy hetkellä millä hyvänsä. Ehkä tunnin päästä, ehkä huomenna ehkä ensi vuonna, mutta se ei pysy koossa, sen tiedän. Pitää seurata mitä tuuli tuo tulessaan, se ei tuo mitään väärää kuitenkaan. Helppoa, eikö?
TS: kyllä elämä vielä kääntyy siksi miksi haluatkin, ja löydät sen ihanan elovena tytön. Nurkan takaa hän kurkistaa tähtisilmillään, huulillaan hymy, jota ei pyyhi pois edes alkutalven tihkusade!