Vai pyhittääkö?
Jos on riittävän hyvä syy, niin voiko rikkoa omia periaatteitaan vastaan?
Tänään rikoin erästä periaatettani, joka mulla on ollut viimeiset pari vuotta. Millään tapaa se ei ole sellainen periaate, mitä kellään muulla olisi koska se liittyy mun henkilökohtaiseen elämään, mutta syy oli ylitsepääsemätön ja tilaisuus oiva. Eli mä lähden ens viikolla sitten reissuun ja olen hyvin onnellinen asiasta.
Nyt mä en jaksa edes murehtia sitä, mitä mä tein koska lopulta ei mua nyt edes harmita ainakaan kovin pahasti.
Niin, kysynkin, että jos on riittävän hyvä syy, niin voiko sitä joustaa omista ns. kuolemattomista periaatteistaan? Tietenkään nyt siis ei puhuta siitä, että mitään yleistä moraalista koodistoa rikottaisiin tai vastaavaa.