Vuonna 2011 kuollut Matti Yrjänä Joensuu toimi elämänsä aikana mm. Helsingin rikospoliisissa.
Sillä varauksella, etten ole koskaan rosvo ja poliisi –leikkeihin osallistunut, olen pitänyt hänen Harjunpää-kirjojaan realistisina.
Esim. kirjassa ja elokuvassa ”Harjunpää ja kapteeni Karhu” tarinan kliimaksi saavutetaan, kun Harjunpään pitää sorkkaraudalla vääntää ovi auki poliisikoiraa varten, minkä jälkeen pidätetään aseettomaksi osoittautuva mies. Sorkkaraudan käyttö lujaluonteisempien koirapoliisien avustuksellakin jännittää Harjunpäätä raskaasti.
Jonkinmoisella ällistyksellä katselin 2010 filmattua elokuvaa Harjunpää ja pahan pappi. Ko. elokuvassa ilmeisen mielisairas Harjunpää ravaa yksinään pyssy kourassa ympäri Helsinkiä käyttäytyen peräti väkivaltaisesti.
On varmaan niin, että Olli Saarelan ohjaus on saanut syviä vaikutteita Miami Vicesta sekä veriplättyjen tekemistä käsittelevästä ruokaohjelmasta, mutta tuli jotain muutakin mieleeni.
Olli Saarela on juuri esitellyt julkisuudessa lääkitystään. Elokuvan katsottuani mietin, onko lääkitys oikeansorttinen ja alkuunkaan riittävän vahva.
