tänään on ollut outo päivä.
päivällä, kun istuin bussissa, huomasin, että mulla on ihan semmonen kuplassa-olo. tuntu että oon siinä, missä istuin, mutten kuitenkaan ole.
elokuvissakin on aina semmosia pätkiä; joku roolihahmo seuraa vierestä maailman menoa – ja jopa omaa elämäänsä.
ja koko päivä on mennyt niin.
outo fiilis.
mut toisaalta tuntuu aika hyvältä.
mame tuli <3 käytiin syömässä new yorkissa. hyvää pestotipua. oli jotenkin hiljanen tunnelma. tai siis kun yleensä mamen kanssa ollaan puhuttu kaikenlaista niin nyt olikin tosi hiljasta. kumpikin keskitty iltapäivälehtien uutistarjontaan ja aina välillä mumistiin jotain. mut missään nimessä tunnelma ei ollu vaivautunu, tosi hiljainen ja vaisu vaan. osittain vika ainakin tässä flunssassa. se vie niitä vähäisiäkin voimia ja senkään takia en jaksa jutustella entiseen malliin. kanojen jälkeen saatoin mamen parturiin ja läksin kotiin. mame meni jatalle ja huomenna taas nähdään. täällä kotona en oo tehny mitään. nukuin muutaman tunnin päikkärit ja olin ihan hukassa kun heräsin. kesti tosi kauan tajuta, missä oon ja muutenkin heräsin jotenkin kesken unien /: pikku-h lähti viikonlopuks kotiin ja kämppiksetkin on omilla teillään. ihanan hiljasta. yläkerrastakaan ei kuulu mitään, ihmeellistä. ainiin, tomaatti alkaa tuottamaan satoa. hyvin se tuolla syrran hoivissa on kasvanu. mitenköhän toi syrran avokki mahtaa hoitaa sitä? se kyl vähän uumoili, että tappaa kaikki kasvit nyt kolmen kuukauden päästä (sisko jätti mulle vastuun niistä, taitaa tietää avokkinsa kukkienhoitotaidot :P) iltaduactit nassuun ja peitto korville. öiöi kaikille!