äsken röhnötin tyytyväisenä sängyllä, kera fazerin sinisen. kaikki oli oikeen mukavasti, mukavat vaatteet, suklaata, hyvä asento, lämpimät villasukat, telkusta tuli oc… ja sitten!
jostain lensi mun silmieni eteen pieni siivekäs elikko. se näytti ihan minikokoselta sudenkorennolta. säikähdin niin että meinas fazer mennä väärään kurkkuun. ei tähän aikaan vuodesta enää kuulu lennellä mitää pikkusittiäisiä missään!
mä vielä satun pelkäämään kaikenlaisia siivekkäitä, lintua pienempiä elukoita, niin kornilta kun se vaan kuulostaakin. niin ja hämähäkit on pahimpia. tosin nyt kun asun yssikseen niin on pakko hoidella ne ite kun ei oo isiä tai äitiä niitä mun puolesta listimässä.
noh, hetken aikaa kattelin kun elukka lenteli ympäriinsä. hyvä ku uskalsin hengittää, saati sitten liikkua. sitten se elukka löysi seinän ja pysähty siihen. mä keräsin rohkeuteni ja nappasin lattialta lehden ja pam! liiskasin sen elukan.
tää mun itikkapelko on oikeesti ihan sairasta. hyttyset ja kärpäset menee mutta kaikki muut lentävät aiheuttaa rytmihäiriöitä.