kyllä taas sattu ja tapahtu. 😀
kerrotaanpa nyt koko juttu ihan alusta asti.
eilen oli siis kaverin tuparit, vain neljä kuukautta muuton jälkeen. 😛 illalla lähdin täältä himasta tonne hervannan suuntaan. kaupan ja alkon kautta pippaloihin. rubenssin (pohjois-hervannan ehkä pahin räkälä) vakkarit taas kiukkus jotain siinä terassilla, joku laulo ”haistakaa paska koko valtiovalta…” ja jotkut juopot puhu porojen metsästyksestä. ah, mikä lähiöidylli.
saavuin kekkereihin vähän etuajassa, tapojeni mukaan, ja olinkin taas kerran ensimmäinen vieras. hetkeä myöhemmin alko loppukin porukka valumaan paikalle tasaseen tahtiin. montaa ihmistä ei ollu, mutta laatu korvaa määrän. (: h:n yks ranskalainen kaveri tuli eilen suomeen ja tottakai sekin tuli juhliin. hauska tyyppi. ja puhuu tietenkin semmosella ranskalaisella aksentilla. 😛
jossain vaiheessa iltaa sitten alettiin tekemään lähtöä kaupunkiin päin. siinä vaiheessa meitä oli 8 ihmistä jäljellä. poijjaat meni rappusia pitkin ja tottakai meidän kaikkien kuuden tytön oli pakko tunkea samaan hissiin. hissiä oli kokoa metri kertaa metri ja tarkotettu neljälle ihmiselle. noh, hissi meni alas, mutta ovi ei sitten päättänytkään aueta. paineltiin kaikkia nappuloita, mutta mitään ei tapahtunu. voi helvetti. jumissa oltiin. jo siinä vaiheessa hississä oli tuskasen kuuma vaikka oltiin siellä oltu vasta pari minuuttia.
soitin sitten koneen päivystykseen ja kerroin miten asian laita on. sieltä pistettiin ukko tulemaan pelastamaan tyttöjä. päivystäjä sanoi että aikaa menee semmoset parikymmentä minuuttia. mitä vittua?!?! kakskyt minuuttia siinä pikkukopissa tuskasessa kuumuudessa!
siellä hississä alko ihan oikeesti olemaan tosi kuuma. hikivesi valui ja naamat punotti meillä kaikilla. pari meistä, minä mukaanlukien, päätti heittää paidat pois. siellä sitten hikoiltiin rintsikoissa ja farkuissa. onneks kaikki ollaan sen verran huumorintajusta porukkaa että saatiin revittyä huumoria irti siitäkin asiasta. nimittäin jos porukka olis ollu ihan jäissä niin mulle olis ainakin tullu paniikki.
aikaa oli kulunu jo semmoset puoli tuntia kunnes se korjaaja tuli. ja voi saatana ku se oli hyvännäkönen!!!!! se oli suoraan ku jostain elokuvasta; kuus hikistä ja puolialastonta tyttöä jumissa hississä ja sitten sieltä tulee semmonen adonis pelastamaan. 😀 sillä oli ainaki hauskaa ku me purkauduttiin sieltä pois. kiiteltiin siinä ja nareskeltiin jotain ja sit painuttiin ulos.
noh, ulkona sitten tuli mieleen että kappas, se suuniteltu bussi on menny jo kun jumitettiin siellä hississä. noh, sitten keksittiin että kyllähän me kaikki 8 sovitaan h:n pieneen ja sievään kaksnollakutoseen pösöön. ja kyllähän me sovittiin, ei tehny ees tiukkaa. 😛 hyviä kuvatallenteita on tuoltakin matkalta.
päädyttiin cafe europaan. onneks se yks perseilijä ei ollu siellä. oli muutenkin aika hiljasta siellä. en tiiä miks. noh, juotiin ja juotiin vielä vähän lisää. sitten l kävi ostamassa ison kannullisen sangriaa ja juotiin sitten sitäkin.
join melko paljon, nyt kun aloin tarkemmin miettimään 😀 aamulla olo oli kyllä sen mukainen. oksensin h:n vessassa kusen näköstä ja makusta tavaraa, namiiiii. (okei, en oo ikinä juonu kusta mut kuvittelisin että se maistuu vähintäänkin yhtä pahalta) h:n porukat vinoili mulle aika reippaalla kädellä. nauroivat ihan väärässä ku kärsin kauheeta kanuunaani. fc reilukerho. 😛
ja sitten vielä sokerina pohjalla sain herneistä jonkun kauheen allergisen reaktion ja mun silmät turpos. toinen silmä turpos vaan vähän mutta toinen silmä turpos melkein umpeen. noh, sitten vaan norsun annos allergialääkettä naamariin ja kyllähän se sitten alko auttamaan. onneks ei alkanu huulet/kurkku turpoomaan ja onneks h:n mutsi on lääkäri.
noh, hengissä ollaan ja darrakin alkaa helpottamaan. täytyy kattoa jos jaksaisin illalla lähteä h.a.r.:n kans jouseen. 😀 ehkä en. pitäis matkalaukkukin purkaa.
nälkä – mikä ihana (teko)syy lähteä kauppaan.