Kuollut hevonen roikkuu ylösalaisin katosta. Hevosen päällä istuu eksyneen näköinen [B]Mannerheim[/B]. Teos sijoitetaan keskelle Kampin kauppakeskusta. Onnistuisiko Suomessa? No ei. Suomessa patsaat eivät ikinä ole kriittisiä, saati itsekriittisiä. Patsaiden idea on pönöttää nationalistisesti.
Toisin on Tšekeissä. Palasin juuri Prahasta, jossa riemuitsin suuresti [URL=http://www.davidcerny.cz]David Černýn[/URL] patsaasta [I]Kun[/I], Hevonen. Se on satiiri slaavien pyhimyksen, Venceslaus Pyhän patsaasta. Alkuperäinen patsas, no, patsastelee kansallismuseon edessä, Černýn versio roikkuu keskustan kauppakeskuksessa. Tätä ei nähtäisi Kampissa. Eikä UKK:n muistomerkin viereen varmaan sijoitettaisi patsasta, jossa kaksi ukkelia kusee Suomen kartan päälle säkeitä Kalevalasta. (Kyllä, Černýn [I]Proudy[/I]-patsaassa kaksi tyyppiä pissii Tšekkien kartan päälle otteita tšekkiläisestä kirjallisuudesta. Patsaaseen voi lähettää tekstiviestin, jolla voi laittaa äijät kusemaan haluamansa tekstin.)
Suomalaiset taiteilijat! Kenellä teistä on munaa häpäistä Mannerheim? Suomalaiset taiteen rahoittajat! Kenellä teistä on itseironiaa? Suomalaiset poliitikot ja kunnanisät! Kenellä teistä on rohkeutta puoltaa tällaista taidetta kaupunkinne keskustaan? Suomalaiset! Kenellä meistä on selkärankaa ja huumorintajua nähdä Suomen ja suomalaisuuden hassuja ja pimeitä puolia?
David Černý on kuulemma tšekkiläisen, nykyään koko eurooppalaisen taiteen l’enfant terrible. No ei ole. Jos Tšekin pääkaupunki on kuorrutettu taiteilijan patsailla, ei hän ole pitkään aikaan ollut mikään kauhukakara. Černýn fanittaminen on sama kuin fanittaisi [B]Banksya[/B]. Vähän noloa, koska kaikkihan Banksysta pitävät. Jos haluaa olla ajan hermoilla ja fiksutella, täytyy Banksya ja Černýa dissata. Keksi oma tapa tai valitse seuraavista:
1. Menetti kapinallisuutensa saavuttaessaan julkisuutta.
2. Käärii isot rahat ratsastamalla entisellä underground-uskottavuudellaan.
3. Ei todellista taiteellista lahjakkuutta.
4. Teokset ovat muka-syvällisiä.
5. Taiteilija huutaa lujaa vaikka ei ole mitään sanottavaa.
Černýn ensimmäinen Euroopan laajuista huomiota saanut tempaus oli maalata kavereidensa kanssa Prahan keskustassa sijaitseva panssarivaunupatsas [I]Monumentti neuvostoliittolaisille panssarimiehille[/I] vaaleanpunaiseksi. Vuonna 1991 se oli vielä radikaali juttu. Venäjä protestoi, Černý pidätettiin huliganismista ja tankki maalattiin uudelleen vihreäksi. Siitä alkoi viranomaisten ja taidehuligaanien hippa, jossa tankki maalattiin pinkiksi öisin ja vihreäksi päivisin.
Prahan kävijät muistavat myös [I]Quo Vadis[/I] -teoksen, jossa Trabant on saanut jalat alleen, sekä todella häiritsevät isot mustat vauvat, joita ryömii ympäri Prahaa, muun muassa ylös tv-tornia. Itse kävin hiukan syrjäisemmässä galleriassa työntämässä pääni jättiläismäiseen perseeseen, jossa esitettävällä videolla presidentti [B]Václav Klaus[/B] ja kansallisen taidemuseon johtaja syöttävät toisilleen vauvanruokaa.
Vuonna 2006 Černýn parodia [B]Damien Hirstin[/B] teoksesta [URL=http://en.wikipedia.org/wiki/The_Physical_Impossibility_of_Death_in_the_Mind_of_Someone_Living]The Physical Impossibility of Death in the Mind of Someone Living[/URL], jossa formaldehyditankissa ui hain sijaan [B]Saddam Hussein[/B], kiellettiin Belgiassa ja Puolassa. Teos oli tulossa belgialaiseen Middelkerken kaupunkiin, mutta pormestari [B]Michel Landuyt[/B] päätti kieltää sen esillepanon, koska teos saattaisi shokeerata katsojia, eritoten muslimikatsojia. Kenties pormestaria painoi Muhammed-pilakuvakohu, joka tuolloin riehui kiihkeimmillään.
Kävin viimein myös töllöttämässä Černýn viimeistä kohuteosta [I]Entropaa[/I].
Kyseessä on siis se teos, jonka piti vuonna 2009 juhlistaa Tšekin EU:n puheenjohtajuutta, mutta joka onnistui loukkaamaan hienotunteisia nationalisteja kaikkialla Euroopassa. Idis oli, että Euroopan yhtenäisyyttä juhlistavan teoksen luomiseen osallistuisi Černýn johdolla taiteilijoita kaikista jäsenvaltioista. Kun teos asetettiin näytteille Euroopan neuvoston Justus Lipsius -rakennukseen Brysseliin, kävi ilmi, että Černý oli kusettanut kaikkia ja rakentanut kahden kaverinsa kanssa valtavan veistoksen, jossa vittuillaan kaikille EU:n jäsenmaille. Jokainen maa on esitetty enemmän tai vähemmän loukkaavana stereotypiana.
[I]Entropan[/I] kanssa Černýn satiirikon kyvyt valitettavasti pettivät pahan kerran. Se ei ollut tarpeeksi ilkeä, se oli paikoin jopa todella mielikuvitukseton.
Osa satiireista on ihan näppäriä – Tanskan kartassa Lego-palikat muodostavat pilakuva-Muhammedin kasvot, Tšekin kartalla vilisee maan presidentin möläyttämiä aivopieruja, Puolan kartalla katoliset papit heiluttavat sateenkaarilippua, Ruotsin kartta on piilotettu Ikea-boksiin, jonka tuoteselosteessa kerrotaan sen sisältävän Gripen-hävittäjän osia (Ruotsi myi hävittäjiä Tšekkeihin).
Suurin osa satiirista on kuitenkin huonoa tai ampuu ohi.
Suomen kartalla on sotilas, vaaleanpunainen norsu, vaaleanpunainen krokotiili ja vaaleanpunainen virtahepo. Häh?
Ranskan karttaa peittää iso ”GRÈVE!” (Lakko!) -banneri. Uuu, tosi paha.
Romanian kartta on Dracula-teemainen huvipuisto. ”Auts.”
Belgia on puolityhjä boksi suklaakonvehteja. No huh huh.
Italian kartalla jalkapalloilijat nussivat pallojaan. Eikö Italiasta nyt muuta kritisoitavaa löytynyt?
Latvian kartalla on vuoria, vaikka Latvia on oikeasti [I]ihan litteä[/I]! Lällällää, te oottekin litteä maa! Hähähää, ei vuoren vuorta! Kyllä latvialaiset nyt repivät hiuksiaan ja sirottelevat tuhkaa päälleen, kun taiteilija on näin terävästi paljastanut maan kansallisen häpeän aiheen.
Sitten Černý vielä meni ja pyyteli vuolaasti anteeksi kaikilta, joita oli loukannut. Erityisen pahoillaan hän oli siitä, että bulgarialaiset loukkaantuivat maansa esittämisestä reikä lattiassa -tyyppisenä vessana. Hän kielsi, että Tanskan kartalla näkyisivät Muhammedin kasvot – huono valhe, jonka kuka vain voi todistaa vääräksi katsomalla teosta. Hän ehdottomasti kielsi, että Saksan kartalla risteilevät autobahnit muodostaisivat numeron 18, uusnatsien käyttämän symbolin.
Hän anoi myös maansa hallitukselta anteeksi kusetustaan. Ilmeisesti Černýssa ei enää ole munaa.
