=(

Tämä ei ole kivaa…tulin aamulla duuniin ja kerroin että jalat on edelleen arat eilisen kipuilun jäljiltä ja kysyin sopiiko että yritän istua mahd. paljon etteise pahene taas. Sopii juu…silti huomaan…

Tämä ei ole kivaa…tulin aamulla duuniin ja kerroin että jalat on edelleen arat eilisen kipuilun jäljiltä ja kysyin sopiiko että yritän istua mahd. paljon etteise pahene taas. Sopii juu…silti huomaan että juoksentelen kauppaan, retkille( retken tiesin kylläkin) ja terkkariin. Saati kun palattiin retkeltä (oltiin grillaamassa asukkaiden kanssa)…kukas se taas huomaa joutuneensa yksin ravaamaan eestaas ja korjaamaan pöytiä.ja kipu leviää…=(…se alkaa taas säteilemään reisiin ja selkään asti…
tekisi mieli itkeä kun sattuu ja surettaa, mutta eipä se mitään hyödyttäisi…
Saattaa hyvinkin olla, että jääkin tänä vuonna synttärit pitämäti, tai ainakin erikoiset suunnitelmat. Kuten se storyvilleen meno…pakko lepuuttaa jalkoja viikonloppu kunnolla, ennen maanantaita. Jos nämä tassut ei saa lepoa huomaan kohta olevani saikulla, kun ei pysty kävelemään=(…
No, ainakin teen jotain mitä en ole tehnyt koskaan…en juhli synttäreitäni . Ehkei se tässä iässä ole enää edes tärkeätä.

yrittänen etsiä positiivisuuteni jostain lävestä, ehkä se löytynee helpommin kunhan pääsen duunista pois=)…toivo elää…